Istuttuaan 12 vuotta vankilassa pedofiliasta, Walter (Kevin Bacon) passitetaan jälleen vapauteen. Kotiseudun vehreät maisemat kätkevät alleen synkän menneisyyden, eikä uuden elämän aloittaminen ole helppoa. Walterin perhe on hylännyt hänet vävynsä Carlosia (Benjamin Bratt) lukuun ottamatta. Omissa oloissa viihtyvän Walterin uusi yrittäminen lautatarhalla johtaa lopulta muun maailman kohtaamiseen, eikä menneisyyden haamuilta pakeneminen voi jatkua loputtomiin. Kuinka kauan Walter pystyy pitämään demoninsa kurissa, vai voiko myös hänkin parantua lopullisesti? Voiko hänestäkin tulla normaali?

Nicole Kasselin The Woodsman on rohkea ohjaus ensikertalaiselta naisohjaajalta, jonka käsiteltävä aihe ei ole sieltä helpoimmasta päästä. Pedofiliaa käsitellään elokuvassa puolueettomasti, eikä katsojaa työnnetä suuntaan taikka toiseen. Kassel on nerokkaasti jättänyt kaiken vähänkään provosoivat kohtaukset pois, jotka työntäisivät katsojan vihaamaan päähenkilöä. Walterin menneisyyden rikoskin jää vain puheasteelle ja lyhyihin takaumiin. Takaumatkin lähinnä selittävät päähenkilön nykyistä mielentilaa, eivätkä näytä yhtään mitään katsojille itse tapahtumasta. Ratkaisu on toimiva ja aiheuttaa iljettävän ristiriitaisen katselukokemuksen.

The Woodsman voisi aivan yhtä hyvin kertoa vapautuneesta murhaajasta, sillä idea ei siitä muuttuisi. Pedofilia on kuitenkin aiheena tabu lähes kaikille, minkä takia se toimii huomattavasti parempana tehokeinona murhaan verrattuna. Elokuva kysyykin kuinka tuomittu henkilö voi aloittaa uuden elämän puhtaalta pohjalta, kun koko yhteiskunta on sitä vastaan. Kyseinen asia ei ole niin ihmeellinen asia Suomessakaan. Aina tunnetumman rikollisen vapauduttua vankilasta, media ja kansa aloittavat kohun. Kuinka sellaisen yhteisön keskellä voi edes yrittää elää normaalia elämää?

Vaikeaa päähenkilön roolia näyttelevä Kevin Bacon tekee varsin onnistuneen vähäeleisen tulkinnan uutta elämää aloittavana pedofiilinä. Roolisuorituksen laaja tunnekirjo onnistuu näyttelijältä hienosti, eikä katsoja voi olla tuntematta sääliä roolihahmoa kohtaan. Vaikka takaraivossa paukuttaakin jatkuvasti koko homman vääryys, ei vahva tulkinta päästä katsojaa helpolla. Vastaavasti elokuva yltyy ajoittain lähes kauhunomaiseen jännitykseen, mistä kiittäminen on Baconin lisäksi myös ohjaajan ja leikkaajien saumattomaa yhteistyötä. Valitettavasti elokuvan käsittelemä aihe on sen verran tabu, ettei arvostetuimpia palkintoja liiemmin irtoa.

Henkilöpainotteisen elokuvan kantavana tekijänä ovat oikeat näyttelijävalinnat, ja tässä Woodsman myös onnistuu. Walterin tulevan rakastetun, Vickyn, roolissa nähdään Baconin tosielämän kumppani Kyra Sedgwick. Pariskunnan yhteiset kohtaukset säkenöivät kiihkeää kemiaa, mikä juontuu heidän siviilielämästään. Carlosia näyttelevä Bratt tekee niin ikään hyvän, vaikkakin hieman ohuen roolin, Walterin ainoana ystävänä. Rap-maailman tähtöset, Mos Def ja Eve, ovat saaneet myös pienet roolit, joista kummatkin suoriutuvat kiitettävästi. Etenkin Mos Def hoitaa tonttinsa taidokkaasti vihamielisenä poliisina. Myös elokuvan lapsiroolit ovat mukiinmeneviä, ja hieman isompaa osaa näyttelevä Hannah Pilkes tekee aikuisten ohella hyvän suorituksen.

The Woodsman on taidokkaasti rakennettu elokuva, joka tarkastelee vaikeaa asiaa vilpittömän puolueettomasti. Tässä elokuva myös hieman ontuukin, sillä kantaanottamattomuudesta johtuen Woodsman ei varsinaisesti kerro mitään, vaan antaa vain asian edetä omaan rauhalliseen tahtiinsa. Seesteisesti etenevä tarina alkaa ei mistään ja loppuu äkillisesti juuri kun dramaturgisesti päästään alkuun. Katsojalle välittyy pakostakin hieman pettynyt olo, eikä muutaman lisäminuutin siunaaminen olisi ollut pahitteeksi.

Kuva
Anamorfinen 1.85:1-suhteinen kuva ei vastaa nykyjulkaisujen kriteerejä, vaikkei järin huono nyt olekaan. Kuva on kauttaaltaan hieman pehmeä ja rakeinen. Värit toistuvat haaleahkoina, mikä tosin vaikuttaa enemmänkin tyylikeinolta kuin kuvavirheeltä. Mustan taso on yleisilmeen ohella hieman haaleahko.

Ääni
Suomi-julkaisusta on poistettu DTS-raita ja ääniraidan virkaa hoitaa pelkästään Dolby Digital 5.1. Vahvan dialogivetoinen elokuva toimisi surround-raidallakin varsin hyvin, eikä monikanavamiksauksesta ole paljoakaan hyötyä. Dialogi kuuluu luonnolliseen tapaan kirkkaasti ja lievää tilantuntua on havaittavissa ajoittain. Kaiken kaikkiaan ääniraita hoitaa tehtävänsä asiallisesti.

Lisämateriaali
Julkaisu ei sisällä kuin elokuvan trailerin sekä keskeisten näyttelijöiden lyhyehköt biografiat.

Yhteenveto
The Woodsman on ensikertalaisen Nicole Kasselin esimerkillinen ohjaustyö. Tabusta aiheesta johtuen elokuvaa on ehditty boikotoimaan jo ennen sen ilmestymistä, eikä ohjaajan puolueeton näkemys aiheeseen helpota asiaa. Ironisesti elokuva sortuu kuitenkin omaan puolueettomuuteensa. Tarina etenee kohtaus kohtaukselta kertomatta kuitenkaan mitään, ja elokuvan äkillinen loppu tulee vähintäänkin yllätyksenä. Vahvat näyttelijäsuoritukset pelastavat kuitenkin erittäin paljon.