Elokuva
Kun aika on syyskuun 11. päivän tapahtumien tavoin kypsä myös Irakin sodan käsittelemiseen viihdeteollisuuden silmin, on elämää juoksuhaudoissa kuvattu niin amerikkalaisten (tv-sarja Kaukana kotoa) kuin vastapuolenkin (Valley of the Wolves - Iraq) näkökulmasta. In the Valley of Elah on kuitenkin ensimmäinen, joka tarkastelee konfliktin vaikutuksia laajemmassa mittakaavassa.

Mike Deerfield (Jonathan Tucker) palaa ehjänä Irakista, mutta katoaa kasarmin iltaloman aikana kaupungille. Eläkepäiviä viettävä, mutta edelleen armeijakuria arkirutiineissaan noudattava sotilaspoliisi evp-isä Hank (Tommy Lee Jones) ja äiti Joan (Susan Sarandon) saavat tiedon poikansa katoamisesta, ja huolestunut faija lähtee siltä istumalta paikalle ottamaan asioista selvää. Käy ilmi, että sotilaspoliisit ja tavalliset koppalakit eivät paitsi pallottele tapausta toisilleen, vaan myös selvittävät sitä laiskasti ja vähätellen. Mike kun taitaa olla vain venähtäneellä puntiksella. Kovapäävääpeli aloittaakin omat tutkimuksensa ja pääsee nopeasti virkavaltaa pidemmälle, vastahakoisena apunaan kollegoidensa jatkuvaan piikittelyyn kyllästynyt rikostutkija Emily Sanders (Charlize Theron), jonka suhtautuminen tilanteeseen uusien todisteiden myötä kuitenkin muuttuu. Myös Hank joutuu arvioimaan uudestaan omia käsityksiään maailmasta ja suunnasta, johon se on menossa. 

Tyrmäävän Million Dollar Babyn (2004) käsikirjoituksesta Oscarin voittaneen ja sittemmin tehtävän James Bondillekin (Casino Royale, 2006) luoneen Paul Haggisin In the Valley of Elah on harvinaisen älykkäästi kirjoitettu, kriittisesti kantaa ottava muistutus sodan seurauksista ja näkymättömistä uhreista. Kuten aikanaan Oliver Stonen post-Vietnam -tilitys Syntynyt neljäs heinäkuuta (1989), kuitenkin ilman sen sormea heristävää osoittelevuutta, joka vaivasi myös Haggisin omaa kudelmadraamaa Crash (2004). Elokuva tuokin enemmän mieleen Hal Ashbyn Katkeran paluun (1978) tai jopa Kauriinmetsästäjän (1978), joissa polttopisteenä niissäkin on sodan sydäntäsärkevä, lohduton henkinen jälkipyykki vaikutuksineen.

In the Valley of Elah naamioi kritiikkinsä taitavasti rikostarinan sisälle, ja itse juoni voisikin olla vain jakso NCIS Rikostutkijat -sarjasta. Ohjaajan intiimi, tunteisiin, yksityiskohtiin ja hiljaisiin hetkiin luottava lähestymistapa on samalla voimakas, järkyttävä ja silmät avaava. Sodanvastaisuus ilman paatoksellista propagandaa ei tarvitse keinoiksi sen enempää taustatarinaa rintamalta kuin ilmeisiä syyllisiäkään.

Elokuvan erikoinen nimi tulee Elahin laaksosta, jossa Vanhan testamentin mukaan Daavid kohtasi Goljatin. Tarina käydään toki Hank Deerfieldin kertomana läpi, mutta oleellista siinä on metaforan moniselitteisyys. Näin päätösvalta sanomasta käännetään katsojalle. Vasta mieleenpainuva loppukuva summaa elokuvan pointin ja muistuttaa, kuinka asiat kotirintamalla ovat.  

Ikääntyessään vain entistäkin karismaattisemmaksi ahavoitunut Tommy Lee Jones näyttelee tunteitaan sotilaskurin omaisesti peittelevän patun jokaisella solullaan ja erityisesti maailmaa nähneillä kasvoillaan, jotka ilmaisevat koko elämän tunnekirjon. Myös Charlize Theron on jälleen nainen paikallaan, vaikka tämän täydellistä ulkonäköä yritetään peitellä turhankin hanakasti. Susan Sarandonin vaatimattoman, mutta sitäkin koskettavamman roolin tavoin myös aivan pienimpiin osiin on valikoitu joukko persoonallisia sivuosakasvoja, kuten Frances Fisher, Brent Briscoe ja Barry Corbin.

Yhteenveto
Irakin sodan seuraukset universaalisti rintamaa pidemmälle tuova rikoselokuva ilman osoittelevaa paatosta on ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja Paul Haggisin toistaiseksi tärkein aikaansaannos ja Tommy Lee Jonesin uran lukuisten huippuroolien kruunu.