Elokuva
James Wanin ja Leigh Whannellin minibudjetilla toteuttama kauhutrilleri Saw (2004) kohosi yllätyshitiksi nousten sittemmin jopa kulttimaineeseen. Suosion myötä elokuva on kasvanut moniosaiseksi eepokseksi, jossa jokainen uusi teos pyrkii myös syventämään aiempien osien tapahtumia paljastamalla uusia yksityiskohtia. Darren Lynn Bousman vastasi kolmen ensimmäisen jatko-osan ohjauksesta. Viidennen Saw-leffan myötä ohjaajan istuimen valtasi aiemmissa osissa tuotantosuunnittelijan ominaisuudessa häärännyt David Hackl.

Saw V (2008) ei poikkea edeltäjistään rakenteensa puolesta. Neljännen osan tavoin myös viides Jigsaw-filmatisointi jatkaa siitä, mihin edellisen osan päättyessä jäätiin. Muutenkin monet kohtaukset sisältävät viitteitä edellisten osien tapahtumiin siinä määrin, ettei uutta Saw-elokuvaa kannata katsoa, elleivät sarjan aiemmat ole ennestään tuttuja. Toki tarinaan jätetään muutamia avoimia langanpäitä, jotka todennäköisesti saavat jatkoa sarjan seuraavassa osassa syksyllä 2009.

Elokuvassa on periaatteessa kaksi erillistä tarinaa, jotka eivät tunnu kohtaavan juuri lainkaan. Toisaalla on kahden Jigsaw-murhia tutkineen poliisin välinen kissa ja hiiri -leikki, toisaalla viiden uuden uhrin selviämiskamppailu keskellä tappavilla ansoilla viritettyä huoneistoa. Agenteille Strahm (Scott Patterson) ja Hoffman (Costas Mandylor) Jigsaw on muodostunut varsinaiseksi pakkomielteeksi, tosin hieman eri syistä. Jo neljännen Saw-elokuvan lopussa Hoffman paljastui Jigsaw’n apulaiseksi. Nyt pakkomielteisesti tapausta tutkiva ja sankariksi nostettua Hoffmania epäilevä Strahm vierailee omin päin vanhoilla, aiemmista elokuvissa tutuiksi tulleilla rikospaikoilla.

Edellä mainitut vierailut tuottavat Strahmille muistoja, joita hänellä ei voi olla. Toisin sanoen hän näkee aiemmat rikokset aivan uudessa valossa liittäen Hoffmanin mukaan tapahtumiin. Strahm ei ole ollut näkemässä kyseisiä veritekoja, eikä muutenkaan ole voinut saada aiheesta varsinaista tietoa. niinpä hän luo saamiensa vihjeiden ja todisteiden perusteella uusia vaihtoehtoisia skenaarioita. Joka tapauksessa Hoffmanin ja Jigsaw’n yhteistyöstä kertovat takaumat ovat siinä määrin vakuuttavia, että niiden kumoaminen seuraavassa osassa vaatisi aimo annoksen rohkeutta ja tuoreita ideoita.

Hoffman ei selvästikään enää paikkaile omia henkilökohtaisia virheitään tai yritä tuhota todisteita aiemmista rikoksistaan. Viiden uuden uhrin tuominen keskelle painajaista osoittaa, että Hoffman on sisäistänyt Jigsaw’n kyseenalaisen filosofian, ja alkanut väkivaltaisin metodein tyrkyttää uhreilleen oppia elämän pyhyydestä. Tiimiksi koottu viisikko jää oman napansa puolesta kamppaileviksi yksilöiksi, ja samalla tavalla myös elokuvan yksittäiset kohtaukset ja tarinat jäävät yksilöllisiksi osasiksi muodostamatta elokuvasta yhtä suurta kokonaisuutta. Vaikka tekijät ovat pyrkineet luomaan shokeeraavia yllätyksiä, toteutus jää turhan vaisuksi ja ennalta arvattavaksi.

Tekniikka
Teknisesti Saw 5 on asiallinen paketti. Trendikkäästi synkkäsävyinen kuva on kokonaisuutena laadukas ja yksityiskohtaisen tarkka. Elokuvan synkeä kauneus kaikessa karmeudessaan on saatu siirrettyä Blu-ray-julkaisuun. DTS HD Master Audio -miksaus on omalta osaltaan luomassa elokuvan kolkkoa sävyä kylmäsävyisine erikoistehosteineen. Dialogi on selkeää, musiikki soi intensiivisesti ja elokuvan ihmeellisten laitteiden ja ansojen, sekä niihin joutuneiden uhrien äänet toistuvat karulla tavalla aidosti.

Lisämateriaali
Lisämateriaalina levyllä on kaksi kommenttiraitaa ja useampaan osaan jaettu ansojen esittelyyn keskittyvä minidokumentti. Ohjaajan kommenttiraidalla David Hackl on saanut juttukaverikseen apulaisohjaaja Steve Webbin. Yhdessä he kertovat runsaasti yksityiskohtia ja kokemuksiaan kulloinkin nähtävän kohtauksen kuvauksiin liittyen. Kaksikko tuntuu innostuvan eri ansojen rakentamisesta ja niihin liittyvistä vaaroista, joille näyttelijät altistuivat. Kaksikko kertoo myös mm. monien kohtausten vaihtoehtoisista versioista, lavastuksista ja lukuisista varaston hyllylle jääneistä ideoistaan. Tuottajan kommenttiraidalla puhevuoron saa suurempi joukko elokuvan tuotantoportaaseen kuuluneita herroja. Monenkirjavan keskustelun joukossa on tarjolla myös tiedonmurusia muun muassa tuotantoon ja editointiin liittyvistä asioista, ansoja ja elokuvan audiovisuaalista ilmettä unohtamatta.

Viiteen osaan jaettu ansoja esittelevä dokumentti visualisoi kuolonlaitteiden toimintaperiaatteita ja niiden rakentamista. The Coffin Trap (5:32) ja The Pendulum Trap (5:35) käsittelevät alku- ja loppukohtausten ansoja. Slicing the Cube (4:53) ja The Cube Trap (5:02). keskittyvät Strahmin kokemaan lasilaatikkoansaan. The Fatal Five (11:27) puolestaan on lyhyt katsaus viiden uuden uhrin pään menoksi suunnitellun ansakavalkadin esittelemiseen.

Yhteenveto
Saw V jatkaa Jigsaw’n legendaa elokuvasarjan edellisten osien viitoittamalla tiellä. Huomattava osa yllätysmomentista on jo haihtunut ja useimmat uusista juonenkäänteistä jäävät ennalta arvattaviksi. Kaikesta huolimatta elokuva onnistuu tuottamaan pelon väristyksiä kohtuulliseen tahtiin, ja sitä voikin suositella sarjan aiemmista osista pitäneille.