Elokuva
Länsi-Berliini, 1958. Keski-ikäinen Hanna Schmitz (Kate Winslet) löytää kadulta tulirokon kourissa kituvan 15-vuotiaan nuorukaisen Michael Bergin (David Kross) ja saattaa tämän kotiin. Parannuttuaan taudista Michael ystävystyy enkelinä pitämänsä Hannan kanssa, eikä aikaakaan, kun pari ajautuu intohimoiseen seksisuhteeseen, joka sekoittaa nuoren miehen pään täysin. Vaan yhtenä päivänä Hanna on poissa, kadonnut jälkiä jättämättä, ja Michael on enemmän kuin ymmällään. Seuraavan kerran Hanna ja Michael tapaavat vasta vuosia myöhemmin, 1966, kun nainen on suuressa oikeudenkäynnissä syytettynä sotarikoksista. Lakiopintoja suorittava Michael ei voi uskoa, että hänet pelastanut nainen olisi voinut toimia Auschwitzin keskitysleirillä SS-joukoissa vartijana ja olisi syyllinen satojen ihmisten kuolemaan.

Ohjaaja Stephen Daldryn (mm. Billy Elliott (2000), Tunnit (The Hours, 2002)) Lukija on vakavia teemoja ja julmaa historiaa peilaileva tutkimusmatka ihmisyyteen, minkä voi nähdä myös kokonaisen kansakunnan syyllisyyttä läpivalaisevana, filosofisviritteisenä draamana. Monissa aikatasoissa hyppivä ja jälkimaultaan kovasti kirjallinen Lukija on kaikin puolin laatutyötä, musertavan maailmanpalon jälkisammutuksesta tehonsa hakeva vakavamielinen moraliteetti, joka pohtii sodan tuomia tuhoja laajemminkin, niin voittajan kuin häviäjän, mutta ennen kaikkea selviytyjän näkökulmasta. Hannan henkilökohtaisen tarinan kautta se laajentaa näkemyksensä yksityisestä yleiseen tutkiessaan syyllisyyttä, katumusta ja sovitusta ja sitä, miten se vaikutti ja vaikuttaa yhä Saksan koko kansaan. Sympatiat ovat monin paikoin Hannan puolella, mutta kuinka anteeksiannon arvoisena voidaan yleensäkään pitää aikuista naista, joka ryhtyy seksisuhteeseen alaikäisen pojan kanssa? Elokuvan on taitavasti dramatisoinut käsikirjoitukseksi David Hare ja se perustuu Bernhard Schlinkin palkittuun romaaniin, joka ensimmäisenä saksalaisena kirjana pääsi mm. The New York Timesin Bestseller-listalle.

Kate Winslet palkittiin roolisuorituksestaan Hannana Oscarilla ja oikeaan paikkaanhan pysti meni. Hänellä kun on harvinainen kyky saada emootiot eläviksi ilman yhtään turhaa elettä tai äänenpainoa. Avoin alastomuus ei ole koskaan ollut sekään Winsletille ongelma ja monet Lukijan peittelemättömistä seksikohtauksista herättivät aluksi kohua. Nuori David Kross (jonka alastonkohtaukset kuvattiin viimeisenä, näyttelijän täytettyä 18 vuotta) on aidon hämmentynyt nuorukaisena, jolle omien tunteiden tulkitseminen osoittautuu tavallista tuhdimmaksi tehtäväksi. Monenlaisiin hahmoihin vaivatta vääntäytyvä Ralph Fiennes tekee tunne-elämältään liki katatoniseksi muuttuneesta aikuisesta Michaelista jämerän jähmeän muotokuvan oman maansa syntejä niskassaan myllynkivenä kantavana kärsijänä, jolle vapautusta ei tarjota helpoin keinoin. Lena Olin piipahtaa 1990-luvulle sijoittuvassa jaksossa naisena, joka ei kykene ymmärtämään yhtäkään myönnytystä natsien tekemille rikoksille, ei vaikka ihminen voisikin muuttua.

Mestarillisten kuvaajien Roger Deakinsin ja Chris Mengesin kimppakeikkana hoitama Lukija on visuaalisesti kaunista katseltavaa, tunnelmallisesti valaistu ja harkituilla kuvakompositioilla tunnelmia tulkitseva taltiointi. Neroksi nostetun Philip Glassin opissa aloittaneen nuoren (syntynyt 1981) Nico Muhlyn score on hauraan kaunista ja viipyilevää musiikkia, jossa pääpaino on herkillä, pianolle sävelletyillä melodioilla. Melankolinen Egg siirtyy feidaten leikkisämpään kappaleeseen Spying, josta kuljetaan samalla tekniikalla seuraavaan, jännitteitä herättelevään osioon The First Bath. Yhtä paljon kuin mentorinsa Glassin, Lukijan soundtrackilla kaikuvat Claude Debussyn tyylitellyt sävelkuviot, jotka finaalin koskettava Who Was She kokoaa onnistuneesti.

Yhteenveto
Vakava ja vaativa draama pistää katsojan puntaroimaan omaa moraaliaan ja oikeuskäsityksiä. Erinomaisten näyttelijöiden taidokkaat tulkinnat pitävät jännitteet pinnalla, mutta eivät onnistu täysin poistamaan kokonaisuuden kuivan kirjallista julkituontia.