Elokuva
Justin Bieber, tuo netti-ilmiöstä maailmankuuluksi supertähdeksi käsittämättömästi kohonnut poika tekee, kuten idolinsakin, lanseeraa markkinoille oman elokuvansa, jossa kyllä esiintyy muitakin ihimisä, mutta jossa on vain yksi tähti, Justin Bieber. Never Say Never kertoo tarinan kanadalaisen Stratfordin pikkukaupungin pojasta, joka sydämensä ääntä kuunnellen löytää oikean tien, voittaa vaikeudet ja vastukset ja nousee suunnattomaan sukseeseen kovalla työllä, hikeä ja kyyneleitä säästämättä. No ehkä ei nyt ihan...

Vain ja ainoastaan fanaattisimmille Biipertäjille tehty ylistysdokkari esittelee leikkisän Justinin kotona, kaupassa, kavereiden kanssa ja tietenkin keikalla, joista huipennus koetaan New Yorkin loppuun myydyllä Madison Square Gardenin lavalla. Lavalla, sen takana ja edessäkin nähdään ihmepoikaa ylistämässä myös mm. itsekin Disneyn suojissa lapsipopparina aloittanut Miley Cyrus, Justinin siipiensä alle ottanut R&B-tulkki Usher, räppiäijä Ludacris sekä erityisesti Will Smithin poika Jaden Smith, jonka tähdittämän elokuvan The Karate Kid (2010) teemana kuultiin dokkarinkin nimikkobiisi Never Say Never.

Jon M. Chun on silpunnut dokkarinsa sillisalaatiksi, jossa Justin hymyilee juuri oikeissa kohdissa, heilauttelee lettiänsä juuri sopivasti hidastettuna eikä unohdeta kertaakaan liittää mukaan hellyttäviä lapsuudenotoksia, joilla muistutellaan kuinka ihgu ja monitaitoinen teinisensaatio ihan oikeastikin oli pienenä. 3D on pelkkää lumetta, sillä kolmas ulottuvuus otetaan käyttöön vasta keikkatilanteessa, missä muutamin kohdin yleisömereen saadaan kyllä ihan oikeastikin syvyyttä.

Justin hokee moneen kertaan kuinka unelmat voivat tulla todeksi, kun vain jaksaa tehdä töitä niiden teen ja uskoa, että kaikki on mahdollista. Hassusti sanallakaan ei kritisoida sitä massiivista markkinointikoneistoa, joka on painanut töitä 24/7 pojan sukseen eteen, vaikkakin sosiaalisen median voima Bieber-ilmiön taustalla myös tulee todistetuksi. Samalla taotaan kiveen se, että Justin ei ole pelkästään viihdemaailman ammattilaisten luoma tuote, vaan oli oikeasti jo lapsena lahjakas monitaiteilija. Aivan kuten ohjaaja/tuottaja Kenny Ortega keekoili kuvissa Michael Jacksonin This Is It -dokkarissa (2009), myös Justinin manageri Scooter Braun on antanut itselleen reipaasti enemmän valkokangasaikaa kuin esimerkiksi Justinin äidille tai tämän laulunopettajalle.

Yhteenveto
Dokumentti, josta vain fanit voivat saada jotain irti ja varmasti saavatkin. Muille katsojille viimeistään elokuvan puolivälissä tuleva pahoinvointi ei johdu 3D-lasien vaikutuksesta tasapainoelimiin, vaan yksinkertaisesti sokerishokista.