Elokuva
Eletään viimeisiä rauhan aikoja ennen ensimmäistä maailmansotaa. Zurichissa Sveitsissä menestyksekästä vastaanottoaan pitävä psykologi Carl Jung (Michael Fassbender) saa potilaakseen moniongelmaisen Sabina Spielreinin (Keira Knightley), jonka hysteeristen kohtausten syyt tuntuvat haudatun syvälle salattuun lapsuuteen. Seksuaalisesti päällekäyvä ja aisteiltaan avoin nuori nainen vie koko ajan enemmän ja enemmän Jungin huomion jopa siinä määrin, että oma vaimo Emma (Sarah Gadon) ja tasaisin välijaoin maailmaan syntyvät omat lapsetkin uhkaavat jäädä tohtoin analyyseissä pelkiksi sivuhuomautuksiksi. Lopulta Jung lähestyy Tapaus Spielreinin kanssa suuresti ihailemaansa psykologian mestaria, arvostettua tohtori Sigmund Freudia (Viggo Mortensen), jonka kanssa syntyykin tiivis yhteistyö ja metodien vertailu, samalla kun toistensa kilpailijoiksi kasvavat miehet tulevat kehittäneeksi modernin psykoanalyysin perustan.

Kanadalaisen mestariohjaajan ja armoitetun auteurin David Cronenbergin uusin elokuva, A Dangerous Method, on kunnianhimoinen kuvitus niistä hetkistä, jolloin ihmisen ajatuksia ja tajuntaa onnistuttiin tulkitsemaan ensimmäisen kerran aivan uudella tavalla. Dialogiin ja läsnäoloon luottava historiantunti sopii omalla tavallaan täydellisesti Cronenbergin elokuvaksi, fyysinen metamorfoosi on vain korvattu tällä kerralla mielen yksityiskohtaisella kartoituksella. Ihmisen sisään rakennetut perversiot ja vahva ja avoin seksuaalisuus kiimaisine kuvitelmineen muodostavat Cronebergin analyysin mukaan perustan, jolta kaikki muut käyttäytymismallit saavat olemassaolonsa. A Dangerous Method ei kuitenkaan aivan kykene välttämään teoreettisen luennon ilmapiiriä pitkien keskustelujaksojen täyttyessä analyyttisesta psykojargonista ja nykyaikana jo kansakoulupohjallakin hankituista perustiedoista ihmismielen liikkeistä ja tarkoitusperistä. A Dangerous Method perustuu Oscar-palkitun käsikirjoittaja Christopher Hamptonin näytelmään The Talking Cure, joka pohjautui John Kerrin dokumentaariseen tutkielmaan A Most Dangerous Method.

Ajankuvana A Dangerous Method on onnistunut. James McAteerin lavastus on pikkutarkkaa ja pieteetillä suunniteltua, Peter Suschitzkyn kameran liikkuessa rauhallisesti aidoissa lokaatioissa saaden lopputuloksen näyttämään postikorttimaisen kauniilta pittoreskien maisemien kylpiessä kesäisessä auringonpaisteessa.

Cronenbergin vakisäveltäjän Howard Shoren score on rauhallisuuteen ja perinteeseen luottavaa musiikkia, jonka instrumenttivalikoimakin palvelee tarkoitusta. Pianon ja jousiorkesterin symbioosi soi komeasti  tuoden ajan ja paikan lähelle, Shoren vaihdellessa mollivoittoisen musiikkinsa synkkyysasteita mestarin lailla. Seesteisen ja itsetutkiskeluun ohjaavan soundtrackin todellinen helmi on Richard Wagnerin yli puolituntinen teos Siegfired Idyll, jonka esittää kiinalainen painistilahjakkuus Lang Lang.

Viggo Mortensenin mehevä roolityö vauvanjalanpaksusia sikareita ketjussa polttelevana ja joka toisen lauseensa murahduksella aloittavana Freudina tuo monin paikoin mieleen Robert De Niron ja miehen paremmat maneerit, vaikka Mortensen kolmannessa yhteistyössään Cronenbergin kanssa onkin oma uniikki itsensä. Kovassa nousukiidossa oleva Michael Fassbender piirtää hienon ja hallitun kuvan kunnianhimoisesta Jungista, jonka omat mieltymykset ja salatut intohimot pääsevät valloilleen vastoin tohtorin vakaumuksia. Keira Knightleyn fyysisestikin raskas roolityö demonien rääkkämänä Sabinana on aluksi hilkulla heittäytyä ylinäyttelemisen lampeen, mutta loppuaan kohden yhä keskittyneemmäksi kehittyvä hahmotus osoittaa naisen olevan muutakin kuin pelkät kauniit kasvot. Vincent Cassel on Otto Gross, kummankin tohtorin irstas ja räävi päänvaiva, jolla on pakonomainen tarve vapauttaa ja parantaa itse itsensä.

Yhteenveto
Ihmismielen syvimpiä tarkoitusperiä analyyttisesti tutkiva teoreema kärsii hiukan teatterimaisesta ulkolukumaisuudesta, mutta vahvojen keskushenkilöidensä avulla Croneneberg saa alitajunnan analyysinsä muuttumaan kiehtovaksi matkaksi olemuksemme ytimeen.