Elokuva
Michel Hazanaciviuksen The Artist vie katsojan elokuvateollisuuden alkuvuosiin Hollywoodiin. Vuonna 1927 mykkäfilmien suurtähti George Valentin (Jean Dujardin) elää aallonharjansa huipulla. Pelkästään näyttelijän nimi julisteessa saa salit täyteen katsojia ja tuottajien kirstut pursuamaan rahasta. Mutta horisontissa väijyy koko maailman mullistava uusi keksintö, äänielokuvan synty, eikä Valentin ole valmis luopumaan tähteydestään.

Historialliseen taitekohtaan sijoittuva The Artist on maagisen upeaa elokuvakerrontaa. Elokuvan keskiössä on kaksi ihmistä uuden ajan kynnyksellä. Valentin näkee tapahtuman oman aikansa tuhona, ja omassa jääräpäisyydessään ei suostu hyväksymään muutoksen aaltoa. Toinen heistä on elokuvaurasta haaveileva Peppy Miller (Bérénice Bejo), jolle äänielokuvat antavat ennennäkemättömän – peräti ennenkuulumattoman – mahdollisuuden nousta uudeksi tähdeksi. Näiden kahden henkilön kohtalot kietoutuvat jännittäväksi ja kiehtovaksi melodraamaksi, jossa hahmojen välisessä tunteiden palossa on yhtymäkohtia elokuvahistorian varhaisempiin klassikoihin.

Harvoin elokuvaa katsellessa tulee edes ajatelleeksi, kuinka tarinaa voi johdatella ja tunteisiin vedota vailla puheen puhetta. Mykkäelokuvien tapaan The Artist luottaa ainoastaan kuvan ja musiikin voimaan, ja todistaa jälleen kerran näiden kahden luokseen vetävän voiman. Siinä missä nykyelokuvat tukeutuvat kerronnassaan liiaksi puheeseen, keskittyy The Artist kaikkeen sen ympärillä olevaan. Esikuviensa tapaan elokuva toki hyödyntää tekstimuotoisia plakaatteja johdatellakseen tarinaa, mutta se toimisi aivan yhtä hyvin ilmankin.

Guillaume Schiffman lumoava kuvaus viettelee katsojan suorastaan taianomaiselle matkalle elokuvahistorian alkulähteille. Kauniilla kamerasommitelmilla ja tunnelmallisella valon käytöllä luodaan paikoin henkeäsalpaavan kauniita otoksia, joissa näyttelijät uhkaavat jäädä pelkiksi lavasteiksi. Visuaalista kerrontaa tukee hienosti Ludovic Bource leikkisät ja paikoin dramaattiset sävellykset, joissa hyödynnetään upealla tavalla Bernard Herrmannin klassisia sointuja Alfred Hitchcockin elokuvasta Vertigo.

Vaikka kuva- ja äänikerronta uhkaakin jättää näyttelijät sivuosaan, ei The Artist toimisi niin upeasti ilman loistavia päätähtiään. Jean Dujardin ja Bérénice Bejo kaappaavat rooleissaan sen olennaisen, mikä teki mykkäelokuvien näyttelijöistä tähtiä. Kumpaisenkin ilmeikkäät tulkinnat huokuvat päättäväistä karismaa ja vienoa sensuellisuutta, jotka imaisevat katsojan täysin päänäyttelijöiden lumoihin. Lukuisat pienet sivuosat on miehitetty tunnetuilla kasvoilla, joista James Cromwellin uskollinen palvelija jää erityisesti mieleen.

Tekniikka
1.33:1-kuva noudattaa aikakauden alkuperäistä kuvasuhdetta. Teräväpiirtosiirto toistaa mustavalkoisen annin upealla tarkkuudella ja syvyydellä, eikä kokonaisuudesta jää liioin valitettavaa. DTS-HD MA 5.1 -ääniraita koostuu lähes yksinomaan Bourcen sävellyksistä, joka toistetaan elävänä, terävänä ja pääosin etukanavissa.

Lisämateriaali
The Making of an American Romance on kaksikymmenminuuttinen yleiskatsausmainen making of -dokumentti, jossa tekijät puhuvat elokuvasta ja sen kuvastamasta aikakaudesta. Mielenkiintoista koostetta tuetaan kuvaukseen keskittyvällä lyhyellä The Locations of the Artist -koosteella sekä neljällä minidokumentilla, jotka antavat puheenvuoron tuotannon suunnittelulle, säveltäjälle, puvustukselle ja kuvaukselle.

Lisäksi levy sisältää vielä pilalle menneitä kohtauksia.

Yhteenveto
The Artist on valloittavan kaunis elokuva ja rakkaudenosoitus elokuvataidetta kohtaan.