Kolmen maan (Etelä-Korea, Thaimaa ja Hong Kong) kolmen eri ohjaajan lyhytelokuvat on nivottu yhteen kauhukokoelmaksi nimeltä Three. Vaikka elokuvien yhteisinä tekijöinä näyttelevät kuolema ja henkimaailma, vievät kertomukset katsojansa eri suuntiin. Kolme tarinaa, kolme arvoitusta...

Mustasukkaisuus. Traumaattisen kokemuksen jälkeisenä seurauksena taksinkuljettaja (Jung Bo-Seog) näkee valveunen tapaisia painajaiskuvia, jotka saavat hänet epäilemään, että jotain pahaa on tapahtunut hänen kadonneelle vaimolleen. Samaan aikaan autiossa kaupungissa nainen (Kim Hye-Soo) herää keskeltä katua muistinsa menettäneenä. Ainoat johtolangat ovat hänen taskustaan löytyvä paperinpala ja flashbackit menneisyydestä. Pian nämä kaksi tarinaa kohtaavat ja pimeydestä paljastuvat tuijottavat kasvot.

Ohjaaja Ji-woon Kim ei yllä 'muistoillaan' menestyksekkään Tale Of Two Sistersin (2003) tasolle. Tunnelma on kyllä painavan kummitteleva, mutta ei nouse hyytävän tasolle. Muutamat gore-kohtaukset ovat todella hyvin tehty ja rukkaavat ällökertoimen punaiselle asti. Tarinan kokonaisuus on turhan rikkonainen ja hukkaa katsojansa raapimaan tupeen päästä jo heti alussa. Loppua kohden kuljettaessa salaisuuksien vyyhti purkautuu ja eheyttää kertomuksen viime sekunneilla.

Ahneus. Kertomus nukkemestarista ja kirouksesta. Pieni kylä Thaimaassa elää loisteliaiden nukke-esityksien ja taiteen ehdoilla. Kun mestari kertoo saaneensa suuresta menestyksestään kirouksen, moni uskottelee tämän olevan vain taikauskoista höpinää. Yö toisensa jälkeen hän herää kuitenkin painajaisiin, joissa hänen vaimonsa ja lapsensa vainoavat häntä kuolleina. Vasta mestarin brutaali kuolema herättää epäilyt kirouksesta todeksi. Ahneus nukkemestarin rikkauksiin on kuitenkin liian suuri ja pian koko kylä ajautuu vaaran kierteeseen.

Ohjaaja Nonzee Nimbutrin (Nang Nak, Jan Dara) on saanut kasaan hyvin kuvatun tarinan. Kameratyöskentely on korkeatasoista ja ammattitaito kuultaa kirkkaana. Juoni ei valitettavasti hyvistä alkuasetemistaan huolimatta kanna kovin pitkälle. Kauhutaso ylettyy kummitteluun asti, mutta ei sen pidemmälle. Tarinassa olisi ollut ainesta pidemmällekin, mutta se keskittyy pyörittämään liian pientä piiriä. Vauhti pysähtyy eikä 'pyörä' jaksa pyöriä loppuun asti.

Ikuinen rakkaus. Yksinhuoltajapoliisi Wai (Eric Tsang) muuttaa pienen poikansa Cheungin (Li Ting-Fung) kanssa purkutuomion saaneeseen tyhjään kerrostaloon. Toisella puolella katua asuu omissa oloissaan lääketieteen opiskelija Yu Fai (Leon Lai), joka on keskittynyt halvaantuneen vaimonsa (Eugenia Yuan) hoitamiseen. Eräänä päivänä Wai huomaa poikansa kadonneen ja käy kysymässä Failta, onko tämä nähnyt tätä. Mies kiertelee ja käyttäytyy omituisesti kertoessaan ettei tiedä pojasta mitään. Wai aavistaa poliisina ettei kaikki ole kohdallaan ja päättää kurkistaa asuntoon salaa. Nuuskimisella on huonot seuraukset ja pian Waille paljastuu, että opiskelijan vaimo on kaikkea muuta kuin halvaantunut.

Tuottaja-ohjaaja Peter Chanin meriittilistalta löytyvät mm. elokuvat The Eye (2002) ja Comrades: Almost a Love Story (1996). Yhteistyö kuvaaja Christopher Doylen kanssa toimii ja lopputulos on upean koskettava. Hauraan hieno tarina, ammattimainen ohjaus, uskottavat näyttelijäsuoritukset sekä loistava kuvaus siivittävät Going Homen tämän julkaisun ehdottomasti parhaimmaksi elokuvaksi. Varsinkin elokuvan loppu on todella mieleenpainuva.

Going Homea ylistettiin Hong Kongin filmifestareilla niin monilla palkinnoilla, että siitä päätettiin julkaista oma pidennetty Director's Cut -versio. Harmi, että Going Home on vain "lyhytelokuva". Sitä kelpaisi katsella pidempääkin kuin tunnin.

Kaikki kolme elokuvaa ovat letterboxattuja ja tykiltä katsottuna tätä sai maanitella useampaakin otteeseen. Kuvassa on lievää kohinaa ja artefakteja, jotka pistävät silmään etenkin tummissa yökohtauksissa. Tämä on havaittavissa erityisesti elokuvissa Memories ja Going Home.

Threestä on markkinoilla myös toinen versio, jossa jokainen kertomuksista on omalla levyllään. Tämän julkaisun kuva on anamorfinen.

Jokaista tarinaa tuudittavat Stereo 2.0- ja Dolby Digital 5.1 -äänet. Ero dialogin ja musiikin/tehosteiden tasossa on etenkin Memoriesin kohdalla melko suuri. Tällä varmistetaan täydellinen kahden metrin ponnahdus sohvalta ja poliisin saapuminen paikalle estämään enempi teurastus. The Wheelissä surround-tunnelma on luotu ukkosen jyrinällä ja salaperäisillä kuiskauksilla (ehkä liiankin tehokkaasti), jotka pitävät takakaiuttimet hereillä. Going Homen kohdalla esiin nousee hieno ja surullinen musiikki, joka on täydellinen lisä tähän upeaan tarinaan.

Mukana ovat vain lyhyet ohjaajien biographit, joista selvinnee lähinnä syntymävuosi ja viimeisimmät menestykset elokuvan saralla. Pettymys.

Kokoelmana Three on kohtalainen aasialainen kauhupaketti, josta erottuu edukseen loistokas Going Home. Tämä kannattaakin hankkia omana julkaisunaan jos mahdollista. Tarina on kaunis ja nousee ehdottomasti aasialaisen elokuvan kärkikastiin.