Alkuperäinen nimi: 
Woman in Gold
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2015
Ohjaaja: 
Käsikirjoittaja: 
Ikäsuositus: 
11
Kesto: 
109
Kultainen nainen
Jussi U. Pellonpää, To, 17/09/2015 - 00:00

Elokuva
Nykyhetki Los Angelesissa. Haudattuaan siskonsa Luisen, Maria Altmann (Helen Mirren) löytää tämän jäämistöstä kasan kirjeitä, joissa on kerrottu pitkästä taistelusta saada takaisin sukunsa omistuksessa olleet, natsien Toisen maailmansodan aikana varastamat taideaarteet. Monien aarteiden joukossa on myös Gustav Klimtin (Moritz Bleibtreu) maalaama Adele Bloch-Bauerin muotokuva 1, nykyrahassa sadan miljoonan arvoinen potretti, jonka mallina oli Marian rakkain täti Adele (Antje Traue). Itävallan omaksi Mona Lisaksi nimetty maalaus on esillä Galerie Belvederessa, mutta niin taidemuseon kuin maan virkakoneistokaan ei ole alkuunkaan halukas antamaan sitä takaisin laillisille omistajilleen, Altmannien suvulle. Kuvaan astuu Randy Schoenberg (Ryan Reynolds), Marian lailla emigranttitaustainen nuori lakimies, joka ottaa monimutkaisen tapauksen tutkittavakseen. Kaksikko aloittaa matkan Wieniin, jonka aikana selviää paitsi nuoren Marian (Tatiana Maslany) ja tämän miehen Fritzin (Max Irons) kovat kokemukset ja pitkä ja vaarallinen pako sodan jaloista, avautuu myös Randylle ovi omiin juutalaisiin juuriinsa.

Simon Curtisin ohjaama ja Alexi Kaye Campbellin esikoisenaan E. Randol (Randy) Schoenbergin ja Maria Altmannin elämän tarinoiden pohjalta käsikirjoittama Kultainen nainen on suurella sydämellä kerrottu tositarina, koskettava historiantunti, pakojännäri ja lakidraama oikeustaistelusta, jota käytiin niin Itävallassa kuin lopulta myös Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa. Tunnepitoisuudestaan huolimatta rankkojen kohtaloiden ja katkeransuloisen voitonhetken summaus jää kuitenkin asetelmiltaan turhankin mustavalkoiseksi

Faktoissaan tarkka ja kaikin puolin akkuraatti elokuva liikkuu aikatasoissa näennäisen vaivattomasti, mutta jää lopputulemaltaan myös aavistuksen hampaattomaksi, vaikka kaikki ulkoiset tekijät ovatkin kunnossa. Curtisin (My Week with Marilyn, 2011) käyttämät kerrontatekniikat ovat tuttuja ja hyväksi havaittuja, musiikin (Hans Zimmer ja Martin Phipps) mukana ajan virrassa ristikuvilla liikkumista, joka tekee suureellisesti lavastetusta ja ajankuvaltaan onnistuneesta kokonaisuudesta tuttakin tutumman kokemuksen. Yhtä lailla kun Kultainen nainen kertoo Marian ja Randyn tarinaa, se ylistää myös taiteen merkitystä historialle, jonka kautta ihmiskunta voi tarkastella omaa menneisyyttään, oli se sitten miten traaginen tahansa. Vielä nykyäänkin yli satatuhatta natsien varastamaan taideteosta on yhä palauttamatta niiden oikeille omistajille.

Kultaisen naisen paras anti on ehdottomasti Helen Mirren, metodien mestarilliselta osaaja, jonka tunnetiloihin katsojan on äärimmäisen helppoa yhtyä. Aina loistavan Mirrenin rinnalla Ryan Reynolds jää selkeään sivuosaan, vaikka saakin omat hetkensä sooloilla menneisyytensä kivun kautta löytävänä Randyna. Tatiana Maslany ja Max Irons välittävät takaumissa nuoren parin hädän aidosti, mutta Daniel Brühl jää Mariaa ja Randya Wienissä avustavana lehtimies Hubertus Czerninina ikävästi kolmanneksi pyöräksi. Katie Holmes on Randyn vaimo Pam ja Elizabeth McGovern ja Jonathan Pryce tapauksen Republic of Austria v. Altmann tuomarit Florence-Marie Cooper ja William Rehnqvist.

Yhteenveto
Niin kertomisen kuin katsomisenkin arvoinen matka todellisiin tapahtumiin, tosin tutuin tekniikoin kerrottuna, mutta Helen Mirrenin vahvan roolityön ansiosta osiaan isommaksi kasvava draama.

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 


Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016