Elokuva:

Mitä saadaan, kun yhdistetään neljä täysin erilaista henkilöä, erilaisine taustoineen ja sekoitetaan joukkoon hieman kansallismielistä paatosta? Ainakin nolostuttavan huono ruotsalaisdraama 6 Juni. Vuonna 2003 valmistunut, elokuvaa jäljittelevä amatööriteos on kaikin puolin heikkotasoinen pikku-draama, joka saa Levottomat 4:nkin kuulostamaan mielenkiintoiselta projektilta.

Syntyperältään ulkomaalainen Samira (Frida Gollnik) on 24-vuotias nainen, joka on luvattu hänen perheensä toimesta ruotsalaismiehen vaimoksi. Yllättäen Samira ei kuitenkaan rakasta perheensä valittua. Vaihtoehdot kuuluvatkin: avioliitto vai kunniamurha? Hasse (Petter Billengren) puolestaan on keski-ikäinen sunnuntai-kriminaali, joka kärsii tuomiota rattijuopumuksesta. Elokuvan kolmas päähenkilö, Gertrud (Ann-Marie Dahlgren), on vanha leski, jonka ikäloppu sydän haikailee naapurin Bertiliä. Nelikon kruunaava Fredrik (pahasta aknesta kärsivää nuorukaista näyttelee Christoffer Svensson) taas on 16-vuotias miehen alku, jonka tyttöystävä on raskaana ja aikoo tehdä abortin. Abortia sinisilmäisen sinnikkäästi vastustava Fredrik karkaa kotoaan, ja pakoreissulle löytyy yllättäen muutama muukin kaveri. Erilaiset ihmiset täydentävät toisiaan, eikö niin?

Nelikon tiet kohtaavat mitä älyttömimpien kommelluksien seurauksena, joista saamme suurilta osin kiittää vankikarkuriamme Hassea, jonka ammattirikollisen eleet ja kristallin kirkas ajattelutyö saavat Al Caponenkin näyttämään pikkutekijältä. Jokainen neljästä matkaajasta taistelee omien moraalisten, yhteiskunnallisten tai yksinkertaisesti typerien ongelmiensa parissa. Onneksi apu löytyy läheltä. Meillä ihmisillä on paljon yhteistä, yhteiskuntaluokasta tai iästä riippumatta. Kun koko häikäisevän nerokas juonikuvio niputetaan vielä ruotsin kansallispäivän ympärille, on aika kiinnittää turvavyöt, kaivaa istuimesta oksennuspussit ja toivoa, että kone putoaa.

6 Juni on kaikin puolin äärimmäisen ammattitaidoton tekele, jonka herättämät tunteet liikkuvat lähinnä myötähäpeän ja kiusaantuneisuuden välimaastossa. Ohjaajilta, Jasper Lakelta ja Mattias Sandbergilta, löytyy suurinpiirtein yhtä paljon näkemystä kuin sokealta tarkka-ampujalta. Elokuva tarjoilee täyden lipallisen kerronnallisia harhalaukauksia, hukaten vähäisen potentiaalinsa kokonaan. Kaiken maanläheisen, kansallisuuttaan korostavan kerrontansa ohella, se yrittää ympätä mukaan hollywoodmaisia juonenkäänteitä ja kliseisyyttään heliseviä loppusanoja. Alati käytettävät split screen -editioinnit kiljuvat turhanpäiväisyyttään ja antavat lopullisen silauksen vahvalle amatöörityö-leimalle.

Näyttelijätyö on tietenkin aivan oma pelottava osa-alueensa. Hassea esittävä Petter Billengren on ainoa, joka saa rooliinsa edes hieman syvyyttä - hän on ainoa, joka pystyy jossain määrin vakuuttamaan, että hänellä on edes jotain pelissä. Muut näyttelijät juoksevat roolinsa lähinnä läpi, eikä kesäteatteri-tasoa korkeammalle juurikaan päästä. Nuori Petter Billengren tekee ehdottomasti heikointa työtä - jos sivurooleissa toilailevia uusnatseja ei lasketa.

Melkeinpä hirveimmäksi osa-alueeksi nousee elokuvan puistattava käsikirjoitus. Moraalisia arvoja punnitseva tarina kaikessa sinisilmäisyydessään muistuttaa lähinnä 80-luvun opetusvideoita. Kyllä uusnatsit siistivät suunsa, kun heidät ensin hupaisasti tönäisee järveen polskuttelemaan. Ihmiset ovat samanarvoisia, erimielisyydet ratkottavissa ja kulttuurilliset eroavuudet voivat lähentää ihmisiä. Kaikki tämä on mahdollista ruotsalaisdraamassa 6 Juni.

Kuva:

Elokuvan kuva (anamorfinen 1,85:1, tosin osa split screen -editoinneista lähentelevät kuvasuhteeltaan 2,35:1:tä) on kaikin puolin hirveää katseltavaa. Kuva on suttuinen, epäselvä, rakeinen - jopa pikselöitynyt. Suunnattomat viat johtuvat kaiketi itse kuvatusta materiaalista, ei niinkään huonosta siirrosta. Turhista selityksistä huolimatta kuvaa on erittäin kiusallista katsoa.

Ääni:

Dolby Digital 2.0 -äänet eivät myöskään kovin vaikuttavaa elämystä tarjoa. Äänet kuulostavat tunkkaisilta ja äänitystilanteen ongelmat kirjaimellisesti kolisevat omaa epäonnistumistaan. Jälleen kerran kyse on lähinnä alun perin heikkolaatuisesta materiaalista, mikä on kaiketi lähes sellaisenaan siirretty DVD:lle.

Lisämateriaali:

Deleted Scenes -osio (4:19) lähinnä syventää Hassen ja Fredrikin suhdetta sekä esittää nolostuttavan kiusallisen nuotiokohtauksen, jossa seurueen kanssa nuotiolla lämmittelevät entiset vihamiehet, pikkukylän aivottomuuden ruumiillistumat - jo pariin otteeseen mainitut uusnatsit.

Trailers-osiosta löytyy itse elokuvan trailerin lisäksi Monster, The Butterfly Effect ja The Human Stain -trailerit.

Yhteenveto:

Suomi on aina jäänyt naapurimaidensa elokuvatarjonnan varjoon. Ruotsalaisdraama 6 Juni antaa kuitenkin vielä toivoa - myös rakkaasssa naapurimaassamme osataan elokuvan totaalisen pilaamisen jalo taito. Elokuva on kaikessa ammattitaidottomuudessaan totaalinen elokuvataiteellinen floppi, joka kannattaa lähettää paluupostissa takaisin Pohjanlahden toiselle puolelle.