Elokuva

Yhdysvaltojen hallitus ja valtaapitävät ovat saaneet viime vuosien aikana osakseen paljon huomiota ja kritiikkiä. Elokuvamaailmassa ristiretkeä on johtanut suuri ja sympaattinen Michael Moore, jonka dokumenttielokuvat Bowling for Columbine (2002) ja suurta kohua herättänyt Fahrenheit 9/11 (2004) nostivat tulenarkoja puheenaiheita tapetille. Moore ei ollut kuitenkaan yksin liikkeellä. Vuonna 2001 valmistunut, Rebecca Chaiklinin ja Donovan Leitchin ohjaama, sekä näyttelijä Philip Seymour Hoffmanin juontama dokumenttielokuva Stolen Nation (Last Party 2000) on niin ikään kiehtova kertomus sokeasta kansakunnasta ja korruptoituneesta valtakoneistosta.

Vuonna 2000 kuuden kuukauden aikana kuvattu dokumentti seuraa Al Goren ja George W. Bushin vaalikilpaa, nostaen esiin ongelmia ja epäkohtia, joiden setviminen kuitenkin harvoin kuului presidenttiehdokkaiden vaalipuheisiin. Hoffman haastattelee asian tiimoilta useita eri tahoja ja ihmisiä: poliitikkoja, pastoreita, maailmankuuluja viihdetaitelijoita, kodittomia, huumeriippuvaisia ja lapsia. Jokaisella on muutama painava sana vaihdettavanaan, eikä Hoffman itsekään jää hiljaiseksi. Dokumentti herättää tarpeellista keskustelua ja nostaa esiin sysimustia aiheita valkoisesta Amerikasta.

Kamerat ryntäilevät Hoffmanin johdolla mitä erikoisimpiin paikkoihin, juuttuen kuitenkin paikoitellen pitkäksi aikaa yllättäviin kohteisiin, kuten väkivallatonta kansalaisuustottelemattomuutta valmentavalle leirille. Mielenkiintoisimmat hetket vietetään kestosuosikki NRA:n kanssa, sekä tietenkin vaaliuurnilla. Presidenttikilpailun, tai joidenkin mielestä vallankaappauksen, päättymiseen huipentuva dokumenttielokuva yrittää tarjota kokonaiskuvaa puoli vuotta kestäneestä mediahelvetistä, saavuttamatta kuitenkaan kovin tyhjentävää loppumietelmää.

Stolen Nation eroaa huomattavasti Michael Mooren dokumenttielokuvista, vaikka Hoffman takkuisen tukkansa, kuluneen ulkoilutakkinsa ja ilmaisjakelulippiksensa kanssa muistuttaakin suuresti aina yhtä huoletonta Yhdysvaltojen Hannu Karpoa. Stolen Nation liikkuu Moorea pienemmällä mittakaavalla, tarjoten kuitenkin kosolti mielenkiintoista materiaalia. Taustatyö on vain jäänyt vähemmälle, minkä johdosta Stolen Nation ei pysty rakentamaan yhtä vakuuttavaa ja ehjää kokonaisuutta. Chaiklinin ja Leitchin eduiksi taas voidaan laskea tietty kerronnallinen eloisuus sekä ongelmien käsittely yksilötasolla. Toisin kuin Mooren elokuvat ja kirjat, Stolen Nation ei ole myöskään yhtä alleviivaavan ironinen ja hauska. Se on hillitty ja kaikkia osapuolia kuunteleva mielipiteen ilmaus, ei fanaattisesti etenevä, syyttelevä ristiretki.

Dokumentti on ohjattu melko vähäeleisesti, mutta kiinnostavasti. Tasaisella varmuudella etenevä elokuva tarjoilee kuitenkin välillä myös nokkelia leikkauksia ja osuvia kappalevalintoja. Kiinnostavuutta pitää yllä monipuolinen sisältö. Dokumentti käsittelee useita mielenkiintoisia aiheita, vaikka osa katsauksista pystyykin raapaisemaan vain pintaa. Oman lisänsä tuovat myös julkisuuden henkilöt, jotka ottavat avoimesti kantaa Yhdysvaltojen tilaan. Puheenvuoron saavat muun mussa jo useasti mainittu Michael Moore, Susan Sarandon, Tim Robbins, Noam Chomsky, Courtney Love sekä Rosie O'Donnell.

Stolen Nation olisi varmasti kokolailla erilainen dokumentti, jos sama tiimi olisi tehnyt sen myöhemmin. Nyt se tyytyy esittelemään hieman turhautuneena kaksi liki identtistä pahaa, joista toinen valittiin johtamaan maailman vahvinta suurvaltaa. Samalla se tuo aihetta käsittelevään dokumenttitarjontaa myös neitseellisempää näkökantaa. Hoffmanille vihollinen ei ollut vielä selvillä.

Tekniikka

Elokuvan kuva (1.78:1 ei-anamorfinen) on dokumenttielokuvaksi melko hyvää tasoa. Laatu vaihtelee lähdemateriaalista riippuen, mutta suurimmaksi osaksi kuva on melko terävä ja miellyttävä katsella. Toki mukana on myös laadultaan heikompaa materiaalia.

Dolby Digital 2.0 -ääniraita toistaa dokumentin äänet melko hyvin. Osa dialogista on kuitenkin miksattu hieman onnettomasti, mutta suurimmaksi osaksi puheesta saa hyvin selvää. Kovin mielikuvituksellista miksausta ei DVD kuitenkaan pysty dokumenttielokuvan puitteissa tarjoamaan.

Lisämateriaali

Ei mitään.

Yhteenveto

Philip Seymour Hoffmanin juontama Stolen Nation on varsin puhutteleva, provosoiva sekä myös viihdyttävä dokumenttielokuva. Vuoden 2000 USA:n presidentinvaalien aikana kuvattu dokumentti nostaa tärkeitä puheenaiheita esille, mutta on kokonaisuutena hieman rönsyilevä.

DVD jää laadultaan keskitason alapuolelle. Ei-anamorfinen kuva ja stereoraita toistavat pätkän kuitenkin aivan tyydyttävästi. Lisämateriaalia ei levyllä ole yhtään.