Pelastauduttuaan niukasti tuholta Ragnar-asemalla, ovat Galactica ja loput ihmiskunnan rippeet joutuneet perääntymään yhä syvemmälle kartoittamattomaan avaruuteen. Cylonien tauoton jahtaaminen ei anna useita päiviä valvoneille ihmisille toivoa levosta, ja väsyneet ihmiset alkavat hiljalleen tehdä virheitä. Vaikka selviytyminen varmalta kuolemalta olikin suuri ilon hetki, ei alituisena ajojahtina oleminen helpota joukkojen moraalia, puhumattakaan anna armoa heidän henkiselle kestävyydelle. Viidenkymmenen tuhannen suuruisen ihmisrodun jäänteet jatkavat matkaansa kohti ainoaa toivoaan - myyttistä Maata.

Battlestar Galactican ensimmäinen tuotantokausi jatkaa suoraan siitä, mihin minisarja loppui. Pelastus varmalta tuholta oli vain hetkellinen, kun systemaattisella tarkkuudella cylonit ilmestyvät tasan 33 minuutin välein ihmisten alusten kimppuun. Kauden aloittava 33-jakso on omassa intensiivisyydessään ja toivottomasta tilanteesta johtuen lähes yhtä tunnelmallinen kuin pilotti, tosin samaan apokalyptiseen fiilikseen ei päästä. Aloitusjakson jälkeen lähdetään hieman rauhallisemmalle ja realistisemmalle uralle, vaikka osin toivoin sarjan pysyvän vielä hetken entisellään.

Päämäärättömän etsinnän sijaan on aika tajuta todellisuus. Ihmiskunta on enää vajaan viidenkymmenen tuhannen ihmisen suuruinen, eikä se siitä nouse ilman selkeitä yhteiskunnallisia muutoksia. Cylonien yllätyshyökkäyksen takia ihmisten presidentiksi virkajärjestyksessä joutunut Laura Roslin (Mary McDonnell) ottaa tehtäväkseen yhdessä Galactican komentajan, William Adaman (Edward James Olmos), kanssa huolehtia kansansa tulevaisuudesta. He tarvitsevat toimivan hallinnon, riittävän puolustuksen ja liikkuvan valtion ollessa kyseessä tarpeeksi elintarvikkeita ja raaka-aineita pysyäkseen toiminnassa. Alkuperäisessä Galacticassa Apolloa näytelleen Richard Hatchin esittämä Tom Zarek nousee kolmanneksi pyöräksi näiden kahden valtahahmon viereen, hänen osallistuessaan tarmokkaasti uuden hallinnon toimintaan. Poliittisesta terrorismista vangittu Zarek nousee hyvin kirjoitetulla hahmollaan ja Hatchin karismalla suoraan Adaman rinnalle sarjaa kantavina henkilöinä. Ensimmäisen kauden kolmetoista jaksoa keskittyvät ihmisten uuden elämän syntyyn ja sen toimintaan aikana, jolloin henki on jatkuvasti uhattuna ylivoimaisen vihollisen jahdatessa.

Yhteiskunnallinen lähestymistapa avaa erinomaisia mahdollisuuksia sarjalle, mutta samalla sulkee toisia. Kausi keskittyy vahvasti ihmis- ja valtasuhteisiin, minkä takia toimintaa ei ole juuri lainkaan. Toiminnan puutetta pahemmaksi seikaksi nousee pilotin vahvimpiin puoliin lukeutuneen apokalyptisen tunnelman puuttuminen. Ensimmäistä jaksoa lukuun ottamatta koko kauden aikana ei tule juurikaan tunnetta, että kyseessä on viimeiset ihmiset koko maailmassa. Sen sijaan, että koko saattuetta ja täten koko ihmiskuntaa uhattaisiin cyloneiden voimin, sorrutaan enemmänkin seuraamaan yhden tai kahden ihmisen taistelua milloin ketäkin vastaan. Kun kyseessä on vielä usein joku sarjan päähenkilöistä, ei loppuratkaisuista voi olla järin yllättynyt. Usein kyseiset tilanteet ratkeavat pilotissakin ärsyttäneiden sankaritemppujen avulla, joihin vain yksi päähenkilöistä pystyy ja tekeekin sen juuri kriittisellä hetkellä. Myönnettäköön, että vaikka osa tällaisista tempuista synnyttääkin aitoa ilontunnetta onnistuessaan, ovat ne silti liian tyypillisen kliseisiä ja rikkovat muuten niin hyvin kirjoitettua käsikirjoitusta. Toista ääripäätä edustaa tyylipuhdas huumorijakso, Tigh me up, Tigh me down, jossa varapäällikkö Saul Tighin (Michael Hogan) vaimo saapuu Galacticaan. Vaikkei mitään piirakka naamaan -tyylistä huumoria edustakaan, onneksi, on jaksossa selviä huumorielementtejä, jotka rikkovat muuten niin vakavan sarjan rakennetta.

Sarjan parempaa puolta nähdäänkin sitten sen henkilöhahmoissa ja heidän välisissä suhteissaan, joihin käsikirjoitus suurimmaksi osaksi keskittyy. Adaman ja Roslinin välinen valtapolitiikka militaristisen ja uskontovaikutteisen rauhan hallinnon välillä synnyttää kitkaa useammassakin jaksossa, samalla kun heidän henkilökohtaiset kemiansa lämpenevät toisiaan kohtaan. Kolmiodraamaa muodostuu puolestaan Starbuckin (Katee Sackhoff) ja Adaman perheenjäsenten välillä, kun menneisyyden haavat revitään uudelleen auki. Boomerin (Grace Park) ja Tyrolin (Aaron Douglas) välinen salainen suhde alkaa myös rakoilla, kun sodan syttyessä eri virka-arvojen välistä rakkautta ei katsota enää läpi sormien. Samalla Boomer ryhtyy epäilemään omaa mielenterveyttään ja mahdollista cylon-syntyperäänsä. Tohtori Baltar (James Callis) jatkaa puolestaan keskustelujaan mielikuvituksissaan asuvan #6 (Tricia Helfer) kanssa, kehittäen samalla toimivaa cylon-tunnistinta. Ainoastaan Capriconilla tapahtuva Karl "Helo" Agathonin (Tahmoh Penikett) selviytymistaistelu on typerä lisä, jonka melkein kelaa mieluummin läpi kuin katsoo. Kyseisen sivujuonen tarkoituskin keksittiin tekijöiden toimesta vasta ensimmäisen kauden puolivälissä, jolloin juonta oli viety jo melkoinen matka eteenpäin.

Battlestar Galactican ensimmäinen tuotantokausi ei jatka tunnelmassaan samoissa merkeissä kuin onnistunut pilotti, mutta hoitaa hahmokehityksessä itsensä moninkertaisena takaisin. Vahvan karismaattisten näyttelijöidensä avulla ja mielenkiintoisilla ihmissuhteilla höystetty aikuisten sci-fi-sarja onnistuu pitämään otteessa koko kauden ajan, vaikkei täydellinen olekaan. Muutamat typerät ja turhauttavat sivujuonet, kliseiset sankarikuvaukset ja turhan tavanomaiset jaksot laskevat yleistunnelmaa liiaksi. Kyseessä on kuitenkin yksi nykyisen sci-fin parhaimpia sarjoja.

Kuva
Anamorfinen 1.78:1-suhteinen kuva jättää pilotin pahimmat ongelmat taakseen. Rakeisuutta on edelleen havaittavissa jokaisessa kohtauksessa, mutta ei siinä määrin kuin pilotissa. Tarkkuus on parantunut reippaasti, ja hieman hämärämmätkin kohtaukset toistetaan hyvin. Ulkomaailmassa, kuten Capriconilla, tapahtuvat kohtaukset ovat tehokeinona jälkikäsitelty ärsyttävän kirkkaiksi avaruuden tummemman paletin sijaan.

Ääni
Dolby Digital 5.1 -ääniraita parantaa hieman pilotin jäljiltä huomattavasti dynaamisemmalla äänimaailmallaan. Dialogia tulee paljon ja se myös kuullaan selkeästi. Tilantuntu on erinomainen etenkin taistelukohtauksissa, joissa luotia lentää ja aluksia pyörii ympäri ruutua. Räjähdykset ja miehekkäät projektiiliaseet synnyttävät pientä vibaa punteissa, kun LFE-kanava hoitaa tehtävänsä

Lisämateriaali
Julkaisu sisältää ainoastaan poistettuja kohtauksia (48:28), joista suurin osa on poistettu syystä. Lisämateriaalin vähyys ihmetyttää, ja Making of -dokumentin tai jokusen haastattelun lisääminen ei olisi varmaan ollut mahdottomuus.

Yhteenveto
Battlestar Galactica jatkaa mallikkaasti aikuisten sci-fi-sarjaa eteenpäin, vaikka kärsiikin lievästi junnaavasta kerronnasta. Erinomaisesta hahmokehityksestä ja osaavista näyttelijöistä johtuen Galactica pitää kuitenkin otteessa, vaikka tunnelmaa ei ole lähellekään niin paljon kuin pilotissa. Teknisesti julkaisu on hyvä, vaikka lisämateriaalia voisi olla enemmänkin.