Elokuva

Chatrichalerm Yukolin ohjaama Suriyothai (2001) oli valmistumisvuotenaan kallein Thaimaassa kuvattu elokuva. Mammuttimaista projektia suunniteltiin viisi vuotta, jonka jälkeen kuvaukset veivät vielä kaksi vuotta. Francis Ford Coppola, jonka nimellä elokuva on ratsastanut länsimaissa, tuotti 1500-luvulle sijoittuvan eeppisen valtataistoelokuvan, joka pohjautuu historialliseen Suriyothain legendaan. Yli kaksituntinen aasialainen pukudraama vietetään alusta loppuun röyhkeän juonittelun, vallanhimon ja johtajaa kaipaavaan kansan kärsimyksen merkeissä.

Tarina rakentuu prinsessa Suriyothain (M.L. Piyapas Bhirombhakdi) ympärille useisiin kuningaskuntiin jakautuneessa Thaimaassa. Hänen isänsä, eteläisen kuningaskunnan kuningas naittaa tyttärensä vastoin tämän tahtoa pohjoisen kuningaskunnan prinssille, jotta jatkuvien sotien repimä maa saattettaisiin vihdoin rauhaan. Pohjoisen ja etelän yhdistyttyä pystyttäisiin rakentamaan myös uusi suurmahti. Suurelle vallalle löytyy kuitenkin monta ottajaa, ja kuninkaallisten valtataistoa käydään niin muurien ulko- kuin sisäpuolellakin.

Historiallisesti vaikuttava ja autenttinen elokuva kuvaa pitkän aikavälin valtamittelöä kuningassukujen kesken. Elokuva luottaakin eeppiseen charmiinsa, eikä yksittäinen vuosi saa juuri paria kohtausta enemmän aikaa kankaalla. Hahmoja ei kehitetä arkisin yksityiskohdin vaan mittavalla aikakuvauksella, joka ehtii näyttämään vain vaikuttavimmat käännekohdat. Elokuva onkin paitsi tarinankerronaltaan eilisen päivän uutisia kuningassukujen dramaattisia parituksia myöten, myös varsin kliininen pukudraama, joka ei anna juuri hahmojensa elää ja hengittää.

Kokonaiskuva on kuitenkin sen verran pureva ja näyttävä, että hieman kerronnallista karismaa uupuva elokuva pysyy loppuun asti kasassa. Kohtaukset esitetään myrkytyksistä suuriin joukkotaisteluihin etäisen yksinkertaisesti, ilman yksityiskohtaisesti kuvattuja koreografioita tai katsojan kiinnostuksen vangitsevia tehokeinoja. Sen arkisuuden ja tartuntapinnan, minkä Suriyothai menettää huimalla vuosivauhdillaan, korvaa se mielenkiintoisella ja monimutkaisella tarinallaan. Kuninkaan kruunun tieltä saavat väistyä kylmäverisesti niin lapset kuin puolisotkin.

Thaimaan oma jättihitti on yhtä vaikuttava kuin tasapaksukin. Kuvaukseltaan, puvustukseltaan ja musiikiltaan kaunis Suriyothai on ladattu terävällä, mutta kovin pitkällä tarinalla, jonka johdosta elokuvalla ei riitä juuri aikaa yllättää tai olla omaperäinen. Elokuvassa on samoja piirteitä kuin Coppolan Kummisetä-trilogiassa, rakenteellinen dynastia, jonka sisällä käydään sukupolvien ajan valtakamppailua. Suriyothain ongelma, jos sen sellaiseksi haluaa nähdä, on se, että se sisältää miltei trilogian verran tapahtumia yhdessä elokuvassa. Laadukasta aasialaista pukudraamaa elokuva kuitenkin tarjoaa näyttävimmillään.

Kuva

DVD:n kuva (1.78:1 anamorfinen) on laadultaan vaihteleva. Suuret ulkokohtaukset ovat hieman pehmeitä ja epätarkkoja, väillä jopa sotkuisia, eikä kuva ole parhaimmillaankaan kuin hyvää keskitasoa. Kaiken kaikkeaan kuva on kuitenkin laadultaan aivan tyydyttävä.

Ääni 

DVD:n kansien lupailemasta 5.1-ääniraidasta huolimatta levyltä löytyy ainoastaan stereoraita (myös elokuvan kestoksi on ilmoitettu virheellisesti 1 t 47 min, vaikka rainaa riittää yli kaksi tuntia). Äänimaailma, joka koostuu lähinnä musiikista, dialogista ja kertojaäänestä, toistuu kuitenkin stereoraidankin turvin moitteetta.

Lisämateriaali 

DVD:n lisämateriaalit ovat peruskauraa. Making of -dokumentti (18:02 min) käy läpi huolellisen suuren määrän elokuvaan tekoon liittyviä asioita. Poistettuja kohtauksia (ihan hyviäkin sellaisia) löytyy seitsemän kappaletta. Dokumenttiraidalla jutustelevat ohjaaja Yukol sekä tuotantoportaan työmyyrä Kim Aubry. Lisäksi levyltä löytyy elokuvan traileri.

Yhteenveto

Thaimaalainen Suriyothai on mainio valinta historiallisten pukudraamojen ystäville, ja miksei muillekin. Ammattitaitoinen mammuttiprojekti tuntuu kuitenkin hieman tukehtuvan mittavaan tarinaansa ja suureleisyyteensä. Aivan onnistunutta elokuvataidetta kuitenkin yhtä kaikki. DVD on tuttu ja turvallinen perusjulkaisu niin tekniseltä laadultaan kuin lisämateriaaliltaankin.