Kun tuntematon, Aidoksi IRA:ksi itseään nimittävä terroristisolu tekee pommi-iskun keskellä Lontoota, paineet kasautuvat 1. varaministerin, entisen tasavaltalaisaktiivin Liam Hennessyn (Pierce Brosnan), harteille. Siinä missä brittihallituksen ministeri Katherine Davies (Lia Williams), vaatii välittömästi tietoa tuntemattomista murhamiehistä, Hennessyn entiset IRA-kollegat ajavat miestä nurkkaan vaatimuksineen. Mutta mikään taho ei ole niin vaarallinen kuin iskussa tyttärensä menettänyt, kiltti kiinalainen ravontoloitsija Ngoc Minh Quan (Jackie Chan), entinen eliittisotilas, joka sekaantuu polittikan korkeimmille portaille kohoavan salaliiton veriseksi menevään pesänselvitykseen.

Pitkän linjan tekijä Martin Campbell on tarpeen vaatiessa pystyvä, mutta myös varsin epätasainen ohjaaja, jonka osumat vaihtelevat tasaisesti hutien kanssa. Siinä missä mies on jo kahdesti elvyttänyt 007-sarjaa (007 ja kultainen silmä (1995) ja Casino Royale (2006), sekä tykittänyt tylysti elokuvassa Pimeyden ytimessä (2010), vastapainoksi on valmistunut myös tympeitä studioseikkailuja kuten Vertical Limit (2000) ja Green Lantern (2011).

Täysin epäonnistuneen Vihreän lyhdyn jälkeen muutaman viime vuoden tv:n puolella työskennellyt Campbell palaa nyt valkokankaille tutun oloisella, mutta paikkaansa toimintagenressä puolustavalla draamajännärillä The Foreigner. Globaalista aiheestaan huolimatta varsin maltillisesti muutamassa lokaatiossa pysyttelevä kissa ja hiiri-leikki antaa tilaa jokuselle onnistuneelle juonen käänteelle, vaikka onkin koko ajan vaarassa sortua kuluneen kliseiseksi kostodraamaksi.

Stephen Leatherin The Chinaman -kirjan pohjalta on käsikirjoittaja David Marconi vääntänyt pohjakartan, jollaisia on usein nähty niin Steven Seagalin turhanpäiväisissä väkivaltaralleissa, tässäki kun oikeutta kovin ottein hakeva protagonisti on tappamisen ex-ammattilainen, jolle puolta suuremmat vastustajat ovat monesti helppo nakki. Paikoin sen toisen tupla-Ässän, Sylvester Stallonen, Rambojakin muistuttava kyttäily osaa kuitenkin tuoda jutunjuureen mustavalkoisuuden seuraksi myös muita sävyjä, jotka pitävät puolivaiheilla puuduttavaksi menevän tarinan mielenkiintoisena loppuun asti.

Jo pitkälti toista sataa kredittiä leffalistaansa jo kerännyt kumiukko Jackie Chan on sopiva surun murtamaksi mieheksi, joka sekä antaa että ottaa osumaa, ja jota ajaa eteenpäin puhdas koston tuli. Vastapuolella myös Pierce Brosnan piirtää osuvan kuvan paholaisen pannulla monesta suunnasta tulevalla tulella hiljaa käristyvänä poliitikkona, jota menneisyys ei jätä rauhaan. Sivummalla tähtäilevät mm. Michael McElhatton Hennessyn ykkösnyrkkinä Kavanaghina, Ray Fearon terrorismivastaisen osaston MO15 komentajana Bromleyna sekä Charlie Murphy äijistä koottua pahislaumaa käskyttävänä Sara McKayna. Dermot Crowley on McGrath, IRA:n aseellisen siiven päällikkö, ja Rory Fleck-Byrne brittien erikoisjoukkojen jääkäri ja Hennessyn veljenpoika Sean Morrison.

Mitään sen suuremmin erikoista ei kankaalta katsomoon hylsyjen ja valtimoveren lisäksi lennä, mutta vahvat pääroolit ja muutama kekseliäs mutka antavat lipunhinnalle katetta.