Kolme vuosikymmentä miehensä Georgen (Donald Pelmear) omaishoitajana toimiminen on tehnyt 83-vuotiaasta Ediestä (Sheila Hancock) teräväkielisen ja kitkerän. Kun George kuolee, parin tytär Nancy (Wendy Morgan) on vahvasti sitä mieltä, että äidin kuuluu viettää elämänsä ehtoo laitoksessa. Tähänhän ei tomera mummo aio alkuunkaan suostua, sillä hänellä on tehtävä, haave vuosikymmenten takaa kiivetä Skotlannissa sijaitsevan, yli 700 metriä korkean Suilven-vuoren huipulle. Oppaaksi lähtee paikallisen retkeilykaupan puotipuksu Jonny (Kevin Guthrie), joka uskoo, että helppo palkkio on taskussa jo ennen kuin retki ehtii edes kunnolla alkaa. Mutta Edie onkin eri maata, ja kun kaksikko pikkuhiljaa alkaa lähestyä matkansa päätepistettä, myös Jonny alkaa ymmärtämään, miksi joitain asioita on elämässään vain pakko tehdä, tuntuivatpa ne kuinka ylivoimaisilta tai hulluilta tahansa.

Simon Hunterin ohjaama ja Elizabeth O´Halloranin kirjoittama Edie saapuu Suomeen parin vuoden viiveellä, mutta haittaako tuo, kun kyseessä on varsin kiva ja sydämellinen draamakomedia. Edie on kuulas kuva naisesta, joka on antanut koko elämänsä muille, sovinnolla siirtänyt omat haaveensa sivuun palvellakseen toisten intressejä, mutta, olkoonkin myöhään, päättää lopulta ottaa oman elämänsä ohjat käsiinsä ja tehdä unelmistaan totta. Kohti korkeuksia kapuavan pääparin sanailu on nopeaa, terävää ja hauskaa kummankin oppiessa toisiltaan, mutta sen suuremmat käänteet antavat turhaan odottaa itseään, joten yllätyksiä elokuviltaan vaativa katsoja saattaa pikkuisen reissuun pettyäkin.

Silmiähivelevän kauniiden maisemien ja August Jacobssonin taitavan kameratyöskentelynkin edelle nousee ilman muuta brittiteatterin todellinen legenda, 86-vuotias Sheila Hancock. Vaativasta ja raskaasta roolityöstä Ediena tekee entistäkin vakuuttavamman se, että Hancock kiipesi kuvausten aikana Suilven-vuorelle aivan oikeastikin ollen nyt vanhin kyseisen uroteon suorittanut nainen. Kevin Guthrie on elämänsä kanssa paikalleen pysähtyneenä Jonnyna hyvä vastavoima terävälle Edielle, jonka opetuksista monet olisi hyvä sisäistää katsomossakin.

Koskaan ei ole liian myöhäistä seurata unelmiaan, opettaa aidosti sydämellinen ja sympaattinen Edie.