Harley Quinnin (Margot Robbie) ja Jokerin tiet ovat eronneet. Ja milläpä nuori ja kaikkeen valmis nainen uutta vapauttaan juhlistaisi kuin bilettämällä. Rankasti. Kun Gotham Cityn sadistinen kriminaali Roman Sionis (Ewan McGregor) ja tämän psykoottinen hanslankari Zsasz (Chris Messina) julistavat palkkion nuoren Cassin päästä (Ella Jay Basco), joka saa peräänsä kaupungin jokaisen tappajan, on kulmien ja kujien pimeimmät kulmat tuntevien operaatoreiden yhdistettävä voimansa ikipahaa vastaan. Harleyn kyljessä vastarintaan nousevat myös kostonhimoinen Huntress (Mary Elizabeth Winstead), tehokkaalla äänellä siunattu laulajatar Black Canary (Jurnee Smollett-Bell) sekä kovaotteinen poliisi Renee Montoya (Rosie Perez).
Vuonna 2016 sai ensi-iltansa DC Comicsin anti-sankareista kertonut elokuva Suicide Squad. Varsin ristiriitaisen vastaanoton saanut toimintafantasia muistetaan Jared Leton tulkinnasta Jokerina (joka tosin on nyt vain kalpea muisto, kun Joaquin Phoenixin Joker (2019) tekee tiliä ja kerää palkintoja ympäri planeettaa), sekä eritoten Margot Robbien ns. täysillä tulkitsemasta, vähintäänkin umpihullusta Harley Quinnista, joka syystäkin saa nyt ihan oman soolonsa.
Cathy Yanin ohjaama, nimihirviöllä Birds of Prey: (And the Fantabulous Emancipation of One Harley Quinn) siunattu ja hauskalla animaatiojaksolla aloittava toimintafantasia on täyttä tavaraa, vaahtosuisesti kaahaava, aikuisen seksikäs sarjakuvaseikkailu, ja vaikka perustarinaltaan yksinkertainen, viihdyttävä, värikäs, äänekäs ja hektinen vauhtiraina. Christina Hodsonin kirjoittama tarina rikkoo kronologiaa pomppien ajassa eestaas, mutta käytetty kikka ei sekään tunnu päälleliimatulta. Luita katkovan ja kehoja ruhjovan väkivaltaista toimintaleffaa ei onneksi ole pakotettu katsojamäärien maksimoinnissa alempaan ikärajaan, vaan actionin annetaan täyttää ikäraja K-16 täydellä teholla. Vaikka räävi ja röyhkeä, jalkoväliin potkiva meininki onkin rempseää, kokonaisuus kärsii oudosta rytmityksessä, jossa intensiiviset toimintajaksot ja pysähtyneet hetulatuokiot ja lätinät eivät täysin nivoudu toisiinsa. Suurin velka esillepanossa ja esitystavassa on ilman muuta kilpailevan Marvelin Deadpoolille(2016), joka tulee mieleen paitsi visuaalisesti, myös sarkastisen kertojaäänen käytöstä.
Mary Elizabeth Winstead, Jurnee Smollett-Bell, Ella Jay Basco ja Rosie Perez lunastavat kyllä kaikki paikkansa DC:n sarjiskaanonissa, mutta on vain yksi Harley Quinn, Margot Robbie, jonka läsnäolo on yksinkertaisesti niin vahvaa, että muilta on happi ja tila loppua. Ewan McGregor ottaa ilon irti vinosta roolihahmostaan, Chris Messinan jäädessä vain pervoksi sadistiksi.

Ei Birds of Preysta varmaankaan DC:n uutta lippulaivaa tule, mutta suhteellisen kivutta tehotyttöjen edesottamuksia seuraa.