Jo muutaman vuosikymmenen ylennystä lentoluvan menettämisen pelossa pakoillut, koelentäjänä toimiva kommodori Pete ”Maverick” Mitchell (Tom Cruise) päätyy omaan opinhajoonsa, lentäjistä parhaita vielä paremmiksi kouluttavaan Top Guniin, valmistelemaan nuoria pilotteja vaaralliseen tehtävään. Mutta menneisyys tavoittaa aina, vaikka kuinka ääntä nopeammin sitä pakenisi, sillä yksi tulokkaista on Maverickille katkeruutta kantava Bradley ”Rooster” Bradshaw (Miles Teller), Maverickin entisen tutkaupseeri Nick ”Goose” Bradshawn poika, jonka kuolemasta Maverick syyttää itseään.

Pitkä on matka vuoteen 1986, aikaan, jolloin Tony Scottin ohjaama Top Gun - lentäjistä parhaat valloitti maailman, nosti Tom Cruisen supertähtien luokkaan ja sai aikaan ryntäyksen laivaston lentäjien rekrytointikeskuksiin. Joseph Kosinskin (Tron: Perintö (2010), Oblivion (2013)) ohjaama ja Ehren Krugerin, Eric Warren Singerin ja Cruisen Mission Impossible -kumppanin Christopher McQuarrien Peter Craigin ja Justin Marksin tarinan pohjalta käsikirjoittama Top Gun: Maverick on jatko-osa, jollainen Top Gunin jatko-osan kuuluukin olla.

Se ruokkii taitavasti nostalgikkoja tarjoamalla isolla hymyllä toisintoja ensimmäisen elokuvan klassisista kohtauksista, pyörittää musaraidallakin ensimmäisen ylilennon legendaarisia sointuja, mutta uskaltaa heittää mukaan myös reippaasti uutta, joka korostuu varsinkin toimintapuolella. Top Gun: Maverickin lentokohtaukset kun ovat parasta, mitä valkakankailla lienee koskaan nähty. Kosinski istuttaa katsojan hävittäjän ohjaamoon ja antaa erinomaisesti suunnitellun äänimaailman tukemana kymmenen Geen kyytiä, joka saa hamuamaan turvavöitä. Juoneltaan Top Gun: Maverick hipoo välillä naiivimpiakin rajoja, mutta onnistuu silti ryhdistäytymään tehokkaaseen finaaliin, jossa siinäkään ei muutama hulppea ylilyönti sen suuremmin haittaa.

Oli Tom Cruisen henkilökohtaisista valinnoista ja tempauksista sitten mitä mieltä tahansa, se on myönnettävä, että mies on yksi sukupolvensa karismaattisimmista näyttelijöistä ja kiistatta yksi maailman valovoimaisimmista elokuvatähdistä. Mittatilaustyönä Cruiserille tehty Top Gun: Maverick antaa miehelle tilaisuuden näyttää kaikkia parhaita puoliaan, eikä Maverickin rooliin olisi edes 36 vuottakaan sitten voinut kuvitella ketään muuta.

Uusista piloteista eniten tilaa saa Miles Tellerin Rooster, Monica Barbaron Phoenix sekä Glen Powellin Hangman. Pientä romanssinpoikasta kuviin tuo Jennifer Connellyn The Hard Deck baarin Penny, Jon Hamm on byrokraattinen amiraali Simpson ja Ed Harris kaikki lentäjät mielellään droneilla korvaava komentaja Cain. Vuonna 1986 Icemanina massojen mieleen jäänyt, nyt vakavasti sairas Val Kilmer palaa kuviin elokuvan koskettavimmassa kohtauksessa Tyynenmeren laivaston amiraali Kazanskyna, joka ei ole uransa aikana unohtanut siipimiestään Maverickia.

Jos ja kun Top Gunille oli tarve tehdä jatkoa, vaikka sitten kolme ja puoli vuosikymmentä ensimmäisen ensi-iltaa myöhemmin, Top Gun: Maverick on juuri sellainen kuin sen pitääkin olla. I feel the need, the need for speed.