Barry Allen, eli nimellä Flash (Ezra Miller) tunnettu supersankari tuntee itsensä Justice Leaguen talonmieheksi joutuessaan siivoamaan Batmanin (Ben Affleck) ja muiden sankareiden jälkiä pelastusoperaatioiden jälkeen. Vaan kun Barry keksii, että liikkumalla tarpeeksi nopeasti, matkustaminen myös ajassa on mahdollista, hän yrittää muuttaa menneisyyttä ja pelastaa vuosia aiemmin murhattu äitinsä. Homma menee kuitenkin kaseikkoon, rinnakkaistodellisuudet ja aikajanat sekoittuvat keskenään ja supervoimaton Barry joutuu turvautumaan paitsi vaihtoehtoiseen itseensä, myös toisenlaiseen Batmaniin sekä yhteen tuttuun hahmoon Krypton-planeetalta, pelastaakseen toisiinsa törmäävät todellisuudet.

Multiversumi, rinnakkaistodellisuus, on osoittautunut laiskoille käsikirjoittajille näppäräksi apuvälineeksi. Siinä kun voi yhdistellä uutta ja vanhaa, sekoitella eri henkilöhahmoja, jo kerrottuja tarinoita ja aikajanoja keskenään ilman, että ketään kehtaa kyseenalaistaa logiikkaa. Marvelilla systeemiä on käytetty jo muutamaan kertaan (Spider-Man: No Way Home (2021) ja Doctor Strange in the Multiverse of Madness (2022)) ja nyt samaa kikkaa kokeilee myös sarjisgenren kilpailija DC Comics.

Kauhuleffoillaan (Mama (2018), Se (2017) ja Se: Toinen luku (2017)) tekijämiehen mainetta hankkineen Andy Muschiettin The Flash esittelee jo muutamaankin kertaan sivurooleissa nähdyn hahmon ensimmäisessä omassa kokopitkässään.

The Flash on pitkälti fanituote, toden näköisesti viimeiseksi kaltaisekseen jäävä esitys Warner/DC-kollaboraatioissa uusien tuulien puhaltaessa tästä eteenpäin Marvelilta lähteneen James ”Guardians of the Galaxy” Gunnin johdolla. Muschietti juoksuttaa kuviin paitsi tukun tuttuja hahmoja Zack Snyderin Justice League -leffoista, heittää messiin myös muita Warner Brosin klassikoita. Oman kumarruksensa saa myös Paluu tulevaisuuteen -elokuva.

The Flash tykittää kankaalle hurjasti nähtävää ja tapahtumia ja sitoo ne toisiinsa rennolla otteella ja huumorilla. Siitä taas sopii kiittää Joby Haroldia sekä letkeän Dungeons & Dragons: Honor Among Thieves -seikkailun (2023) kirjoittaneita Jonathan Goldsteinia sekä John Francis Daleyta, joiden tarinan pohjalta käsikirjoituksen on tehnyt Bumblebeen (2018) ja Birds of Preyn (2020) rustannut Christina Hodson.

Efekteiltään keskiraskas The Flash on paikoin paitsi hekotuttavan hauska, myös muutamin kohdin yllättävänkin koskettava seikkailu, jonka vaihtoehtoisista universumeista löytyy DC-faneille paljon iloista bongattavaa, mukaanlukien muutama todellinen yllätyskin. Nykytyyliin lopputekstien perään on piilotettu vielä yksi klippi.

Siviilissä mainettaan ryvettänyt Ezra Miller tekee todella hyvää työtä tuplaroolissa kahtena Barry/Flashina, onnistuen tuomaan hahmoonsa monia eri tasoja. Rymistelyssä ovat mukana myös Ben Affleckin sekä aina mainion Michael Keatonin Batmanit, Jeremy Ironsin hovimestari Alfred sekä aina laatua tuottava Michael Shannon, joka uusii kenraali Zodin roolinsa. Sasha Galle on Supermanin serkku Kara Zor-El, Ron Livingston Barryn isä ja Maribel Verdú äiti.

The Flash tarjoilee sympaattisen ja varsin viihdyttävän metaseikkailun, jossa piisaa koukkuja ja bongattavaa nostalgiannälkäisille.