Miten tullaan elokuvaohjaajaksi? Kysymykseen on helppo vastaus: tekemällä elokuvia. Toki pohja elokuvakouluissa tai kursseilla kansanopistoissa auttavat sisäistämään ammattikielen ja perustekniikan, mutta elokuvaohjaajaksi ei opiskella, siksi kasvetaan ja se opitaan ainoastaan tekemällä elokuvia.

Keke Soikkeli on ammatiltaan kokki, mutta tie on vienyt tekemään myös vaikka mitä hommia, joista lopulta päällimmäiseksi nousi kuitenkin rakkaus elokuvaan ja niiden tekeminen. Esikoinen, Tuomion saari (2023), oli omalla rahalla tuotettu, ilman elokuvasäätiön tukea tehty kauhuelokuva, joka keräsi toistakymmentä tuhatta katsojaa, mikä on varsin kelpo luku. Kun ajattelee, että Säätiö rahoitti Hannaleena Haurun ja Katja Gauriloffin elokuvaa Parvet 500 000 eurolla, ja joka sai ensi-iltaa viikonloppunaan 88 maksanutta katsojaa, Tuomion saaren katsojamäärä avautuukin aivan uudellla tavalla.

Mutta mikä on monitaitoisen miehen ajanut näinkin epävarmalle ja varoja vaativalle uralle?

-Mulla on aina ollut intohimo kertoa tarinoita ja haastaa itseäni, sanoo Soikkeli, ja kun nykymaailmassa kukaan ei tule tarjoamaan sinulle rahaa tuotantoa varten, päätin tehdä sen itse. Tykkään haastaan itseäni.

-Se on kallista tehdä elokuvia.

- Niinhän se on, mutta kiitos kaikille kotipaikkakunnan tukijoille, he luottavat ja tietävät, että tuttu mies tekee sen, mitä lupaa.

-Elokuvasäätiön rahoja taitaa olla äärimmäisen vaikea saada?

-No kyllä, ehkä 10 prosenttia hakijoista saa ja mitä enemmän hakemus on niin sanotusti taide-elokuvaan, sitä helpommin tuntuu tukea irtoavan.

-Mutta nehän jakaa kuitenkin useamman miljoonan joka vuosi?

-Kyllä, mutta katsopa saajia.

Kun selaan SES:in listaa, hakijat ja saajat, ovat järjestelmällisesti samoja, jotka ovat jo vuosikausia tehneet elokuvia, joista jotkut menestyneitä, jotkut surkeita floppeja.

-Näen täällä kaavan, samat kaverit saavat rahaa joka vuosi.

-Niinhän se taitaa olla, pitäisi ensin päästä siihen sisäpiiriin.

-Siihen missä on Kaurismäet, Häröt ja kumppanit.

-Niinpä.

-Mutta miten tästä eteenpäin? Jatkaako tuottaja Soikkeli ohjaaja/käsikijoittaja Soikkelin tukemista?

-Ihan varmasti. Tulossa on kaksi uutta elokuvaa.

-Pysytäänkö Suomen olosuhteissa harvinaisessa kauhugenressä.

-Kyllä.

- Voitko kertoa niistä jotain?

-Haudattu -elokuva siirtyy myöhemmäksi, koskan se vaatii suuremman budjetin, mutta periksi ei anneta.

-Miksi juuri kauhua?

-Se on mielenkiintoinen lajityyppi ja mä haluun tehdä erilaista, sellaista, mitä juuri mä itse haluan.

-Entäs sitten se suurin haave?

Keke miettii hetken ja lyö pöytään universaalin unelman, juuri sen, jota jokainen elokuvantekijä ympäri maailman haluaa.

-Mä toivoisin, että joskus pääsisi tekemään sellaisia elokuvia kuin Ridley Scott.

-Jotain helvetin isoa niin kuin Gladiaattorit, niin, että olis rahaa rakentaa koko maailma?

-Juuri niin.

-Viimeinen kysymys: Sä castatit Koston enkeliin sillä tavalla nimetöntä sakkia, mutta sit sulla on keulilla Jussi- ja Venlapalkittu Hannele Lauri?

-Heh, joo, halusin rooliin todellisen tekijän ja soitin Hannelle ja kysyin, että kiinnostaako ja hän sanoi heti, että ilman muuta tulen.

Tämähän pitää tarkistaa, joten soitan elävälle legendalle, Hannelle Laurille.

Puheliin tuuttaa kolme kertaa ja luurista kuuluu tuo niin tuttu karstaisen matala ja monesta tuttu ääni: ”Hannele”.

-Pellonpää Jussi Filmifinistä moi, sain teidän numeron…

-Saa sinutella.

-Kiitos, se olikin mun eka kysymys, että saako?

-Mikä ihme sai jo ansaittuja eläkepäivä viettävän legendan lähtemään mukaan täysin tuntemattomien elokuvantekijöiden kelkkaan?

-Hehheh, Keken into. Se tarttui heti, enkä oo ikinä aikaisemmin tehnyt tehnyt kauhuelokuvaa, niin olin heti, että tottakai mä tuun.

-Tunsitko ketään ryhmästä?

-En, mutta tosi kiva porukka ja kaikki olivat täydellä sydämellä potkimassa palloa samaan maalin.

-Millainen Koston enkeli oli kokemuksena?

-Hieno. Ja kiva. En mä siellä ollut kuin muutaman päivän, mutta kaikki oli todella hyvin järjestetty, tosi ammattimaista, niinkuin pitääkin.

-Mitä sinä ajattelit käsikirjoituksesta?

-Siis onhan tollaset lahkot ihan kamalia ja vaarallisia, se on tosi pelottavaa, kuinka ihmisiä voidaan manipuloida tekemään hirveitä tekoja ja seuraamaan johtajaa sokeasti.

-Tästähän voi vetää viivoja myös reaalimaailmaan.

.Kyllä, maailma on täynnä johtajia, jotka manipuloivta kansojaan ja pakottavat heidät tekemään kamalia asioista, se on silkkaa hulluutta, kun katsoo uutisia.

-Entäs tulevaisuus, te olette...sinä olet jo eläkkeellä, mutta vetääkö veri vielä kameran eteen?

-Jos ja kun Keke soittaa, niin ihan varmasti lähden heti. Koston enkeliä oli tosi kiva tehdä.

-Keken kanssa tossa keskusteltiin Suomen elokuvasäätiön tukipolitiikasta, onko sulla mielipidettä siitä?

-No tämän nykyhallituksen leikkauspolitiikka ei ainkaan tue kulttuuria, vaan päinvastoin. Kaikesta karsitaan, siellä on hallituksessa ihmisiä, jotka eivät yksinkertaises titajua, mistä on kysymys. Ja Säätiön kohdalla mun mielestä pitäisi olla joku sellainen intressi, että myös ekakertalaisilla olisi mahdollisuus saada tukea.

-Joku sellainen pikkuraha noviiseille, juurikin heille korvamerkitty?

-Joo, joku sellainen olisi hyvä. Saisivat edes vähän, että pääsevät alkuun, ja toisihan ison intressin tuki myös henkistä boostia tekijöille, se olisi merkki siitä, että heihin luotetaan ja uskotaan.

-Kiitos Hannele, viimeinen kysymys.

- Anna tulla.

-Millaisia elokuvia sinä rakastat?

-Minä rakastan kummisetiä ja agenttitarinoita.