Muusikko Jacksonin (Robert Pattinson) ja kirjailija Gracen (Jennifer Lawrence) arki Montanan maaseudulla perintömökissä järkkyy, kun elämä ei esikoispojan syntymän jälkeen asetukaan uomiinsa. Grace kokee menettäneen itsensä äitiydellä ja mielen vaaralliset muutokset alkavat saada psykoottisia piirteitä, eikä Jacksonin pitkät poiossalot auta asiaa yhtään.

Ohjaaja Lynne Ramsay ei ole tullut tunnetuksi helpoista elokuvista, katalogista kun löytyy sellaisia musertavia helmiä kuin Morvern Callar (2002), Poikani Kevin (2011) ja You Were Never Really Here (2017), eikä uusinkaan, Die My Love mitään kevyttä viihdettä katsojalle tarjoa.

K-16 ikäraja on enemmän kuin perusteltu kahden tunnin psykologiselle draamalle, joka ei iskujaan säästele. Synnytyksen jälkeinen masennus, jota ei kuitenkaan yksinkertaisteta Gracen oireiden syyksi, kasvaa Die My Lovessa demoniseksi voimaksi, painajaiseksi, joka sekoittuu valveeseen muuttamalla elokuvan narratiivin unenomaiseksi todellisuudeksi, josta katsojakaan ei voi olla enää varma. Kuutiomainen 1:33 kuvakoko vielä lisää elokuvan paranoidia tunnelmaa. Die My Loven ovat kirjoittaneet Ramsay, Enda Walsh ja Alice Birch, pohjana Ariana Harwiczin 2012 julkaistu kirja.

Kaiken keskiössä sukupolvensa rohkeimpia näyttelijättäriä, Jennifer Lawrence on todella liekeissä, kirjaimellisestikin. Pitelemätön ja raivoisa roolityö kiilaakin lahjakkaan ja aina kaikkensa antavan naisen katalogissa korkealle. Eikä huonoa työtä tee Robert Pattinsonkaan myrkyllisten mullistusten keskelle joutuvana Jacksonina. Sivummalla nähdään veteraanit Nick Nolte ja Sissy Spacek Jacksonin vanhempina Harryna ja Pamina sekä Lakeith Stanfield pariskunnan naapurina Karlina.

Synkkä, karu, mutta myös kiehtovan hypnoottinen Die My Love ei ole helppo elokuva, mutta ehdottomasti katsomisen arvoinen. Se vaatii katsojalta tavallista enemmän sietokykyä, mutta palkitsee kyllä rohkeat.