1990-luvun loppu San Franciscossa. Parikymppinen Greg Sestero (Dave Franco) tapaa tulevaisuutensa näyttelijätunneilla, kun vastaan kävelee Tommy Wiseau (James Franco), väyrysmäisellä itsevarmuudella varustettu wanna-be-elokuvantekijä. Tommy puhuu nopeasti Gregin ympäri ja parivaljakko muuttaa Los Angelesiin, missä epäonnisten bisnesten ja koe-esiintymisten jälkeen Tommy päättää kirjoittaa, ohjata, tähdittää ja tuottaa ihan itse oman mestariteoksensa. Hankittuaan tarpeelliset varusteet ja henkilökuntaa, ryhmä persoonia aloittavat elokuvansa kuvaukset, ja lopulta, vuonna 2003 ensi-iltansa saa melodraama The Room. Nykyään yleisesti maailman huonoimmaksi elokuvaksi nimetty käsittämätön hybridi egoismia, amatöörimäistä tumpeloitia, myötähäpeää ja surrealistista outoilua.
Äärimmäisen ahkeran James Francon ohjaama ja tähdittämä The Disaster Artist kertaa kulttiklassikoksi kasvaneen The Roomin syntytarinan. The Disaster Artistin katsominen ei välttämättä vaadi The Roomin näkemistä (joka toki on nähtävissä vaikkapa YouTubessa), sillä Francon veljesten kimppakivasta paljastuu kyllä, millaisesta teoksesta on kyse.
The Roomin kaltaisen mentaalimasturbaation pahoinpitely komiikan keinoin olisi naurattevan helppoa, mutta Franco on fiksusti valinnut toisen tien. Samalla kun The Disaster Artist kuvittaa independentin elokuvan tekemisen oglemia ilman studioiden tukea, se kumartaa syvään ennakkoluulottomille pioneereille, jotka laittavat peliin kaikkensa, saadakseen visionsa kaiken kansan nähtäväksi. Yhtä vaivatta kuin Wiseaun luomisen tuskan, Franco tavoittaa myös sen epätoivon ja -uskon, joka valtaa ammattimaisimmankin kuvausryhmän ohjaajan liidellessä aivan omissa sfääreissään.
Greg Sesteron omaelämäkerrallisen romaanin, The Disaster Artist: My Life Inside The Room, the Greatest Bad Movie Ever Made, pohjalta hellästi humoristisen ja vinolla tavalla koskettavankin tarinan ovat suurella ymmärryksellä nakutelleet kasaan Oscar-ehdokkuden arvoisesti Scott Neustadter ja Michael H. Weber.
Tommy Wiseau, joka nähdään, aivan kuten Greg Sesterokin, pienessä cameoroolissa, oli ja on jotain aivan muuta, henkilöhahmo, jota ei olisi voinut keksiä. Paikallistamattomalla aksentilla määkivä ääriäijä, James Deania ja Marlon Brandoa fanittanut, täydellisestä lahjattomuudestaan huolimatta äärimmäisen itsevarma ja itserakas taiteilija, jonka taustoista on esitetty toinen toistaan ihmeellisimpiä versioita. Hurjin lienee, että Wiseau on joltain toiselta planeetalta, joka oli matkoillaan kuullut maan asukeiden tekemistä elokuvista, ja päätti, näkemättä ensimmäistäkään, tehdä itsekin sellaisen. Itseasiassa väite voisi aivan hyvin pitää paikkansakin, sillä tänäkään päivänä ei ole täyttä varmuutta mistä Tommy Wiseau on alunperin kotoisin, minkä ikäinen hän on ja, ennen kaikkea, mistä hän sai rahat kuusi miljoonaa dollaria maksaneeseen elokuvaansa?
Golden Globen roolistaan voittanut James Franco on omaksunut Wiseaun nasaalin äänen, elekielen ja olemuksen pelottavan hyvin, piirtäessään hämmentävän todellisen kuvan elävästä legendasta, joka tässä tapauksessa ei välttämättä tarkoita mitään positiivista. Uransa tähän mennessä parhaassa roolissa Dave Franco komppaa isoveljeään Tommyn ainoana todellisena tukijana Greginä, Seth Rogen on elokuvan kuvaussihteeri ja jokapaikanhöylä Sandy Schklair ja Zac Efron näyttelijä Dan Janjigian.
Erittäin tärkeitä tekijöitä ovat myös The Roomin naisnäyttelijöinä, Juliette Danielsina nähtävä Ari Graynor, Alison Brie Gregin tyttöystävänä Amberina ja June Diane Raphael Robyn Parisina. Nimekkäimpiä vieraita edustavat Sharon Stone ja Melanie Griffith kykyagenttina ja näyttelijätyön opettajana, sekä Bryan Cranston omana itsenään.
Ymmärtäväinen kunnianosoitus periksiantamattomuudelle, ylistys ystävyydelle ja vilpitön rakkaudentunnustus elokuvien tekemiselle. Lopputekstien aikana esitellään rinnakain originaalin ja Francon The Roomin kohtauksia, joita ei kannata jättää näkemättä.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja