Kuolinvuoteellaan houriva, maailmantähdeksi kohonneen Elvis Presleyn (Austin Butler) manageri, eversti Tom Parker (Tom Hanks) käy muistoissaan läpi kaksikon matkaa Amerikan pikkulavoilta Las Vegasin kimallukseen.

Baz Luhrmannin Elvis kertoo ikonisen legendaarisen esiintyjän tarinan tämän managerin, eversti Tom Parkerin näkökulmasta. Parker, oikealta nimeltään Andreas Cornelis van Kuijk (1909-1997) oli hollantilainen, laittomasti Yhdysvaltoihin muuttanut onnenonkija, joka kieltämättä oli Elviksen jättimäisen menestyksen takana, mutta myös kiero takapiru, joka kääri tämän suosiosta myös itselleen mittavan omaisuuden ja jota pidettiin myös yhtenä osasyynä 1935 syntyneen artistin liian aikaiseen kuolemaan vuonna 1977.

Eikä Luhrmann (Moulin Rouge! (2001), Australia (2008), The Great Gatsby – Kultahattu (2013)) olisi Luhrmann, ellei hän heittäisi tarinaan tavaramerkkejään salamaleikkausineen (editoimassa Jonathan Redmond ja Matt Villa) ja painovoimaa uhmaavine kameran pyörityksineen (puikoissa huipputaitava Mandy Walker). Ja juuri kuvakieli onkin se, mikä määrittää, miten räiskähtelevä ja hyperenerginen Elvis katsojalle putoaa. Jos Luhrmannin paikoin huimausta aiheuttava tyyli ei katsojalle sovi, elokuva kannattaakin jättää sovinnolla väliin, sillä Luhrmannin ja Jeremy Donnerin käsikirjoitus ei sinällään kerro mitään, mitä ei Presleysta olisi jo tiedetty. Itse asiassa jopa päin vastoin, sillä monet todistetut käännekohdat ikonisen tähden elämässä ohitetaan joko marginaalissa tai kokonaan. Lavea ja eeppinen tarina painottaa vahvasti mustan musiikin, bluesin ja gospelin merkitystä Elviksen uranlle ja ottaa kantaa myös Amerikan lähihistorian väkivaltaisuuksiin, rotuerotteluun ja rasismiin. Sirpaleisuudestaan huolimatta Elvis on silkkaa mannaa silmille ja korville, 160 minuutin räiskyvä show täynnä upeaa musiikkia, iloa, surua ja melankoliaa.

Tähän asti tuiki tuntematon Austin Butler lyö kerralla läpi isojen sakkiin Elviksenä, tehden roolisuorituksen, joka tulee sielusta saakka. On huutava vääryys, jos ei koko keholla tulkittua vetoa huomioida arvostetuimpien elokuvapalkintojen jakotilaisuuksissa.
Tom Hanks on myös jotain vallan muuta, mihin miehen kohdalla on totuttu. Vahvaan läskilatexiin kääritty Eversti Parker on kuin karikatyyri sarvipäästä, joka uhriinsa kerran tarrattuaan ei päästä enää koskaan irti. Olivia DeJonge on Elvarin ikirakastettu Priscilla, Kelvin Harrison Jr. B.B. King, David Wenham Hank Snow ja Kodi Smit-McPhee tämän poika Jimmie Rodgers. Richard Roxburgh ja Helen Thomson ovat Elviksen isä Vernon ja äiti Gladys.

Elvis on kuvakieleltään uskomattoman rikas ja kekseliäs, mutta suuria paljastuksia se ei ikonin elämästä tarjoa. Toisaalta, kukapa ei tarinaa jo tuntisi, joten nyt voidaan keskittyä liki kolmen tunnin esitykseen, jonka jälkeen katsojakin on yhtä poikki kuin jos olisi nähnyt Elvarin livenä lavalla.