Kiitos Hanka Robotics -yhtiön, lähitulevaisuudessa vakavasti loukkaantuneen ihmisen aivot ja mieli ovat mahdollista liittää uuteen synteettiseen kehoon, cyberkuoreen, jonka ominaisuudet ovat ylivertaiset Homo Sapiensin normaaleihin fyysisiin kykyihin verrattuna. Yksi tällainen Ghost in the Shell, mieli kuoressa, on Majuriksi (Scarlett Johansson) kutsuttu supersotilas, joka taistelee joukkoineen Daisuke Aramakin (Takeshi ”Beat” Kitano) johtaman armottoman Osasto 9:n riveissä. Kun Hankan tutkijoita alkaa kuolla sarjassa, Majurin iskuryhmineen tulee kiire suojella gonglomeraattia hakkeripiraateilta, vaikka rikkonaiset muistikuvat omasta menneisyydestä tuppaavatkin vaikeuttamaan tutkintaa. Ja kun totuus Majurille omista juurista vihdoin valkenee, on aika niittää sitä, mitä on jo vuosia viljelty.

Mainosmaakari Rupert Sandersin (Lumikki ja metsästäjä, 2012) ohjaama versiointi Masamune Shirowin legendaarisesta mangasarjakuvasta Ghost in the Shell jää pelkillä efekteillä turvotetuksi läpijuoksuksi, jossa ei ole sen enempää sielua kuin sen keinoälyroboteissakaan. Jamie Mossin, Ehren Krugerin ja William Wheelerin käsikirjoitus on täynnä samaa techmech-jargonia, jota näissä cyberpunktekeleissä on aina puhuttu, ja kokonaisuus tuntuukin siltä kuin se olisi itsekin hakkeroitu ja copypastattu kymmenistä kaltasistaan.

Visuaalisesti tylsistely tuo muutamin kohdin mieleen Ridley Scottin klassikon Blade Runnerin (1982) hologrammimainoksia tulvivine öisine katuineen, mutta kaikkinainen omaperäisyys tai näkemys puuttuu paketista. Taistelukohtauksissa on katseltu myös Matrixit todella tarkkaan.

Scarlett Johansson saa juosta ja hyppiä studion lavasteissa mielin määrin, mutta minkään valtakunnan sielua se ei silti hahmoon tuo. Takeshi Kitanon lisäksi sivurooleissa nähdään mm. vanha karismakunkku Michael Wincott aivan liian lyhyessä läpikävelyssä, Juliette Binoche Hankan tohtori Oueletina sekä Pilou Asbæk Majurin ykkösnyrkkinä Batouna. Michael Pitt on hahmo menneisyydestä ja Peter Ferdinando herra Cutter, se pakollinen mulkero byrokraatti

Sillä, miltä elokuva näyttää, ei ole mitään merkitystä, jos tarina toiminnan takana ei kosketa tai sytytä.