Kesä, vuosi 2000. Venäläisen ydinsukellusvene Kurskin miehistö juhlii matruusi Pavel Soninin (Matthias Schweighöfer) häitä ja ryhmän yhteishenki korostuu kapteeniluutnantti Mikhail Averinin (Matthias Schoenaerts) koskettavassa puheessa. Muutamaa viikkoa myöhemmin Kursk osallistuu ensimmäiseen merisotaharjoitukseen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun pahin mahdollinen tapahtuu. Elokuun 12. päivä sukelluksissa olevassa aluksessa tapahtuu kaksi massiivista räjähdystä, jotka pysäyttävät koneet ja upottavat Kurskin meren pohjaan. 23 miehistön jäsentä jää eloon suljettuun osostoon odottamaan pelastusta. Pinnalla omiensa puuttelliseen pelastuskalustoon pettynyt amiraali Vjatsheslav Gruzinsky (Peter Simonischek) pyytää tukea brittilaivaston kommodori David Russellilta (Colin Firth), mutta Venäjän hallitus kiistää avuntarpeen, samalla kun aika ja happi ovat Kurskissa kulumassa loppuun.

Tanskalaisen taiturin Thomas Winterbergin (Jahti (2012), Kaukana maailman menosta (2015), Kommuuni (2016)) ohjaama Kursk pohjaa todellisiin tapahtumiin 18 vuoden takaa, jolloin koko maailma sai nähdä, millaiset seuraukset suurvaltapolitiikalla voi tavallisille ihmisille pahimmillaan olla.

Pelastakaa sotamies Ryanilla (1998) läpi lyöneen Robert Rodatin käsikirjoitus rekonstruoi traagisen tapahtumaketjun niin meren syvyyksissä kuin maan päälläkin. Keskiöön nousevat paitsi Kurskin miehistö, myös Averinin vaimon Tanyan (Léa Seydoux) epätoivoinen tehtävä hankkia tietoa ja vastauksia miehensä tilanteesta, kun amiraali Petrenko (Max von Sydow) vakuuttelee suorissa tv-lähetyksissä kaiken olevan kunnossa ja maan hoitavan itse vaativan pelastusoperaation rautaisella ammattitaidolla .

Kursk alleviivaa sukellusveneen miehistön tavallisuutta ja saa katsojan välittömästi sympatiseeraamaan yhdessä lauleskelevaa ja hetuloita heitteleväa porukkaa. Vastapainoksi piirretään paksuin vedoin valtionjohdon kyvyttömyys toimia omiensa etujen mukaisesti julkisen nöyryytyksen pelossa, Kremlin keksittyessä valehtelemaan tilanteen vakavuudesta ja syyttelemään jopa ulkovaltoja katastrofin aiheuttamisesta.

Kovaa vauhtia todelliseksi tekijäksi kasvavan belgitähden Matthias Schoenaertsin (Luihin ja ytimiin (2012), Kaukana maailman menosta (2015), Red Sparrow (2018)) johdolla Kurskin miehistö on kerätty persoonallisista kasvoista, joista esille nousevat Matthias Schweighöferin lisäksi myös August Diehl, Magnus Millang, Zlatko Buric sekä Pit Bukowski. Muun muassa 007 S.P.E.C.T.R.E.:ssa nähty, ja huhujen mukaan myös seuraavaan James Bondiin palaava Léa Seydoux tekee vakuuttavaa työtä miehensä kohtalosta huolestuvana Tanya Averinina. Colin Firthille ei mahdottoman paljoa tekemistä ole kommodori Russellin roolissa jäänyt, mutta mies hoitaa silti osansa kunnialla.

Elokuvana Kursk on rankka ja synkkä kokemus, vahvoja tunteita herättävä madonluku kylmän sodan pahimmista puolista, mutta samalla myös tärkeä muistutus traagisesta tapahtumasta, jonka ei olisi ollut pakko tapahtua.