Pölvästi pitsakuski Räkä (Kaitsu Walfrid Rinkinen) tapaa mopomiitissä koneiden korjauksen taitavan Liiman (Janne Kaperi), ja kaverit laittavat pystyyn liivijengin MC Helper. Jätkien suurin hinku olisi voittaa perinteiset Harjuajot, mutta kulmakunnan herruudesta kilpaileva Mc Mustakäsi laittaa hanttiin. Sitten alkaa kaahaus ja kaasunvääntö siitä, ketkä ovat Punkaharjun mopojengien kuninkaita.

Huumoriryhmä Biisonimafian netissä julkaisemien ja jostain syystä ihan mukavasti katsojia keränneiden MC Helper -sketsiklippien pohjalta on nyt kokoon kursittu kokopitkä, joka muistuttaa elokuvaa lähinnä sillä, että siinä on laitettuna eläviä kuvia peräkkäin sadan minuutin ajaksi. Duudsoneiden Rabbit Filmsin kautta tekaistu MC Helper beKINGs on täsmäsuunnattu mopojonneille, joilla ei ikä vielä riitä kevariin tai sen korkeampaan määrään kuutioita, mutta haluja päristellä piisaa sitten senkin edestä.

Yhtä kaikki, MC Helper beKINGs on ”elokuva”, jota voisi haukkua loputtomiin, kaivaa jokaisen mokan ja virheen esille ja ruotia sen pohjatonta tyylitajuttomuutta ja mitätöntä arvoa viihteenä, irvailla tekijöiden ammattitaidottomuudelle, myötähävetä kammottavaa ylinäyttelemistä ja toivoa tekijöitä vaihtamaan nopeasti alaa, mutta nyt ei vaan jaksa. Olkoon mokoma.

Päärooleissa ohjaaja-käsikirjoittaja Kaitsu Walfrid Rinkinen ja tuottaja Janne Kaperi ovat kuin köyhän miehen laimea sekoitus Kummelin ylijäämähahmoista, jotka ovat syystäkin jätetty julkistamatta. Remmiin on saatu myös yhtä lailla takaseinään saakka tulkitseva Jenni Kokander ja jotenkuten hahmonsa hillitsevä Tommi Korpela, muutama ammatikseen koheltava stuntkuski sekä kohdeyleisölle ehkä tuttuja, mutta allekirjoittaneelle tyystin noubadeja ”Suomen Tube-skenen ykkösnimiä”, kuten jengiä mainostekstissä buustataan.

Jollain tasolla ehkä Sons of Anarchy -satiiriksi alunperin tarkoitettu MC Helper beKINGs on niitä ilmiöitä, jotka ovat loppupeleissä immuuneja kritiikille. Tähtien määrästä riippumatta, se ottaa oman, hyvinkin rajallisen määrän katsojista, jotka tulisivat katsomaan saman kollektiivin esityksiä riippumatta lopputuloksesta.