On vuosi 1987. Leskeksi jäänyt Julia (Alex Essoe) muuttaa lastensa Amyn (Laurel Marsden) ja Henryn (Peter DeSouza-Feighoney) kanssa perimäänsä luostaariin Espanjassa, mutta remontin yhteydessä sen kellareista pääsee irti jotain ikiaikaisen pahaa, joka ottaa Henryn kehon haltuunsa. Kun paikallinen pappi Esquibel (Daniel Zovatto) ei demonille pärjää, paikalle tilataan Vatikaanin virallinen manaaja, isä Gabriele Amorth (Russell Crowe). Huonoista vitseistä, viinistä ja nunnista pitävä, skootterilla päristelevä vilkkusilmä ei kavahda yhdenkään riivaajan edessä, mutta tälläpä penteleellä onkin Amorthin varalle ihan oma suunnitelmansa. Samalla uhkaa paljastua Vatikaanin vuosisatoja piilottelema karmea salaisuus.

Hilpeällä natsizombilahtauksella Overlord (2018) suuren yleisön tietoisuuteen kimmonneen ohjaajan Julius Averyn uusin, The Pope´s Excorcist pohjaa vuonna 2016 edesmenneen isä Gabrielle Amorthin, joka raportoidusti suoritti yli viisikymentätuhatta manausta uransa aikana, muistelmiin An Exorcist Tells His Story ja An Exorcist: More Stories ja sen on ovat käsikirjoittaneet Michael Petroni, R. Dean McCreary sekä Chester Hastings. Siinä määrin isä Amorthilla oli elämänsä aikana vaikutusta reaalimaailmaankin, että jopa sen ainoan oikean Manaajan (1973) tekijä William Friedkin antoi tälle äänen vuoden 2018 dokumenttielokuvassaan The Devil and Father Amorth.

Avery ottaa liki jokaisen kauhukliseen ja varsinkin Manaajassa nähdyn kikan ja karkotteen, heittää ne surutta sekaisin, lisää kauhalla niin puhkikuluneita kuin muutaman uudenkin säikkyefektin, ja painaa kieli poskessa viimeiseen ruuttuun saakka. The Pope´s Excorcist on olevinaan täysiverinen kauhuelokuva, mutta vielä napsukin enemmän vinompaan, se olisi muuttunut tyystin komediaksi. Varsinkin kuvittaessaan Vatikaanin viimeistä manaajaa, homma uhkaa lähteä koko ajan lapasesta ja tehdä Amorthista puhtaan supersankarin, jolta ei loppupeleissä enää muuta puutu kuin kimalteleva kokotrikoo ja viitta.

Teknisesti ihan kelpo The Pope´s Excorcist on päällekäyvän visvaisiin tehosteisiin ja hyppyshokkeihin luottavaa tekemistä, joskin silläkin osastolla tuppaa roiskutus lähtemään varsinkin finaalissa jo tyystin hallusta. Kokonaisuus on kuitenkin sen verran älytön ja kamaluuksistaan huolimatta hymyilyttävää rymistelyä, että kliseekimpun katselee helposti. Finaalissa annetaan vielä ymmärtää, että plakkarissa piisaa vielä Amorthin seikkailuja vanhan vihtahousun maailmoissa niin monia, että jatko-osia voisi hyvinkin tulla toista sataa.

Russell Crowe on pudonnut kauas kunnian päivistään, mutta miehen lahjoja ei voi kieltää. Oscarillakin (Gladiator, 2000) palkittu järkäle pitää pokkansa kiitettävästi ja tuo lopulta hahmoonsa myös aimo annoksen karismaa. Italolegenda Franco Nero nähdään paavin roolissa, kun taas pääpahalle, demoniprinssi Osmodeukselle äänensä antaa Ralph Ineson.

The Pope´s Excorcist in puhdasverinen hömppähorrori, jonka seurassa menee helpolla pussi paukkumaissia ja parikin pullollista vihkivettä. Viihteen vakavasti ottajat varokoot.