Kuusi pientä tarinaa nykynaisten kohtaamista ongelmista miesten maailmassa, jotka ovat enemmän kuin arkea. Hillan etelän loma menee pilalle, eikä Emmin kotibileet tai Miljan koulumatkakaan suju kuten pitäisi. Empun valmistautuminen elämänsä rooliin kokee sekin vastoinkäymisiä, Niinan kauan odottama oikeudenkäynti saa epäilyttävän käänteen ja Miian järjestämien firman juhlien päälle leviää synkkä varjo.

Kuusi teeman Yksittäistapaus alla julkaistusta lyhytelokuvasta yhteen ympätty Tottumiskysymys on draamakomediana markkinoitu episodielokuva, mutta tarinoissa ei loppujen lopuksi ole mitään hauskaa, vaan päinvastoin. On vain lohduton ketju vastoinkäymisiä, huonoa kohtelua, tasa-arvottomuutta ja suoraa sovinismia hetkissä, jotka perustuvat tekijöidensä kohtaamiin tositapahtumiin. Näin MeToo-aikana uhrien näkökulmasta kirjoitetut tarinat ovat passelia muistutusmateriaalia kaikille sukupuolille, sillä tapauksia ei katsota pelkästään feminististen lasien lävitse, vaan kantaa osataan ottaa eri suunniltakin. Eri tarinoiden kronologinen sekoittaminen tekee kokonaisuudesta kuitenkin rauhattoman, ja paikoin nykivän, korostaen kertomusten tasoa ja vahvuuksia. Samaten näyttelijäntyössä ammattilaiset erottuvat edukseen.

Päärooleissa nähdään aimo liuta valtakunnan vahvimpia naistulkkeja, kuten Krista Kosonen, Suvi Blick, Pinja Sanaksenaho, Julia Lappalainen, Lotta Kaihua, Pirjo Lonka sekä Seidi Haarla. Mukana ovat myös Ona Kamu, Ria Kataja, Elina Knihtilä, Kati Outinen ja Minna Suuronen.

Suurin syy ahdistukseen ovat tietenkin miehet, joiden rooleissa nähdään muun muassa Tommi Eronen, Johannes Holopainen, Tommi Korpela, Chike Ohanwe ja Joonas Snellman.

Hajanaisuudestaan huolimatta Tottumiskysymys on äärimmäisen ajankohtainen ja tärkeäkin elokuva, jonka nimessä on jo valmiiksi susimainen irvistys. Tähänkö pitäisi tottua?