1943, Puola. Saksalainen viisilapsinen perhe elelee isä Rudolfin (Christian Friedel) valvovan silmän alla yltäkylläistä arkea kauniissa talossaan. Palvelijat pitävät huolen arjesta lasten leikkiessä ja uidessa läheisellä joella, äiti Hedwigin (Sandra Hüller) huolehtiessa rakkaasta puutarhastaan. Hössin perheen idylliä häiritsee ainoastaan korkean muurin takana yötä päivää toimiva laitos, Auschwitzin keskitysleiri, josta kantautuvat äänet, laukaukset, junien kolke, polttouunien kohina ja huudot rikkovat rauhaa.

Harvakseltaan tyystin omanlaisiaan elokuvia tekevän Jonathan Glazerin neljä palkintoa Cannesista voittanut , kymmenen vuotta teon alla ollut The Zone of Interestin ikäraja on K-12, mutta aivan yhtä hyvin se voisi olla K-18, riippuen katsojan omasta mielikuvituksesta ja kyvystä nähdä oman mielensä sisällä.

Katsojan haastava Glazer ei näytä kuvaakaan piikkilanka-aitojen toiselta puolelta, mutta äänet ja kollektiivinen tieto historian mustimmista ajoista tekevät kokemuksesta järkyttävän realistisen. Hössin perheen suloinen arki kasvaa hirviömäiseksi peilikuvaksi muutaman sadan metrin päässä alituiseen tapahtuvasta joukkotuhosta. Vain vähän Martin Amisin vuonna 2014 julkaisemaan romaaniin pohjaava, aidoilla paikoilla Auschwitzissa kuvattu, viiden Oscarin ehdokas The Zone of Interest käsitttelee holokaustia kantaa ottamatta, se ei tuomitse eikä puolusta, vaan näyttää katsojalle ajanjakson, jota emme saa ikinä unohtaa. Nerokas on myös Glazerin ja pääkuvaaja Lucasz Zalin tapa kuvata Hössin perheen arkea useilla miehittämättömillä kameroilla, jolloin näyttelijät eivät edes tienneet mille laitteelle roolejaan tulkita, joka luo hypnoottisen vaikutelman dokumentista tai reality-tv:stä. Johnnie Burnin äänisuunnittelu ja säveltäjä Mica Levin luoma kokeellinen score viimeistelevät musertavan, mutta tavallaan myös hyisen vieraannuttavan elokuvakokemuksen.

Christian Friedel rakentaa Rudolf Hössinsä arkisista palikoista, näyttää asialleen omistautuvan miehen suunnittelemassa entistäkin tehokkaampia krematorioita, joilla tuhota yhä enemmän ja nopeammin juutalaisia, mutta ei hetkeksikään erehdy demonisoimaan perhettään rakastavaa isää. Hedwig-äitinä nähtävä, suvereeni Sandra Hüller on ehdolla brittioscari BAFTA:n sekä Oscarin saajaksi myös elokuvasta Putoamisen anatomia, joka saa meillä ensi-iltansa 9. helmikuuta.

The Zone of Interest on äärimmäisen tärkeä elokuva, muistutus omasta historiastamme, joka työntää katsojan pahimmalle mahdolliselle epämukavuusalueelle, oman mielensä sisään. Se ei ole elokuva, jonka haluaa ehkä ikinä nähdä uudestaan, mutta se tunkee uniin ja pysyy mielessä pitkään.