Elokuva

Erilaisista urheilulajeista on tehty leffoja jo vuosikymmenien ajan. Amerikkalaisten kansallislajit baseball, koripallo, jääkiekko ja jenkkifutis ovat eniten ruutu- ja valkokangasaikaa saaneet lajit. Tuskin kukaan otti nuorta Rawson Thurberia kovin tosissaan, tämän tarjotessa käsikirjoitustaan Hollywoodin elokuvastudioille. Dodgeballista esikoisohjauksensa laatineelle Thurberille sanottiin usein, että "jos tekisimme elokuvan polttopallosta, niin tämä olisi valintamme". Asiaan tuli kuitenkin muutos, kun koomikko Ben Stiller ja tämän tuottajapartneri Stuart Cornfeld iskivät näppinsä kässäriin ja alkoivat myydä sitä eteenpäin studioille.

Itse elokuvassa vastakkain on asetettu kaksi kuntosalia: testosteronia uhkuva, kovia suorituksia hakeva Globo Gym ja jokamiehen vaatimaton, mutta reilu Average Joe's Gym eli Tavikset. Globon johdossa on entinen superläski, perintövaroilla ja vippaskonsteilla suuren kuntosaliketjun perustanut White Goodman (Stiller), kun taas Tavisten kuntosalia pyörittää laiskahko Peter LaFleur (Vince Vaughn). Tavis-kuntosali on kuitenkin lopettamisuhan alla, sillä LaFleur ei ole aikoihin maksanut kiinteistöveroja saatika perinyt jäsenmaksuja salinsa vakkareilta. Asiaa saapuu selittämään kaunis pankkiiri (Christine Taylor). Homman miinuspuolena on se, että hänet on määrätty myös valvomaan Goodmanin Tavis-tallin ostoaikeita. Veloissaan pyörivän LaFleurin olisi kasattava 50000 dollaria tai muuten hän joutuu myymään oman salinsa Goodmanille. LaFleur porukoineen keksiikin osallistua valtakunnalliseen polttopalloturnaukseen, jossa pääpalkintona "ihan sattumalta" on juuri tuo tarvittava rahasumma.

Elokuvan näyttelijäkaarti on kyllästetty melkoisilla nimimiehillä, ja naisilla. Gary Cole asiansa osaavana polttopalloselostajana, juontajaparinaan energinen Jason Bateman vetävät melkoista settiä lyhyissä, mutta piristävissä osuuksissaan. Colen lisäksi joukkoon on liittynyt muutakin Office Space (Konttorirotat) -elokuvan väkeä, sillä Miltonia esittänyt Stephen Root on mukana Average Joe's Gym -joukkueessa. Root on tuttu myös Kukkulan kuningas (King of the Hill) ja Newsradio -sarjoista. Muita mainitsemisen arvoisia näyttelijöitä ovat Justin Long (Galaxy Quest) ja luonnollisesti myös Rip Torn (Men in Black I ja II), jonka kontolle on osunut Tavisten polttopallotiimin valmentajan työ. Cameo-roolibongareille on tiedossa myös kaksi yllätystä.

Usein ei esikoisohjaajalle ja käsikirjoittajalle Hollywoodissa anneta tällaista mahdollisuutta ja näyttelijäkaartia ohjattavaksi, mutta kerta se on ensimmäinenkin, ja kyllähän Thurber hommastaan suoriutui ihan kiitettävän hyvin. Elokuvasta erikoisen ainakin Stillerin kohdalla tekee se seikka, että miehellä on käsissään hyvä rooli pahiskuntsarin pääjehuna ja aikaisemmista Stiller-maneereista on päästy suurimmilta osin eroon. Toista pääosaroolia, Peter LaFleuria esittävä Vince Vaughn on mies paikallaan omassa roolissaan ja pääsee laukomaan konekiväärimäistä dialogiaan, joka on aina ollut ominaista Vaughnin esittämille roolihahmoille.

Leffan komiikka perustuu lähes kokonaan satuttamiselle. Hävettää myöntää, mutta hauskimmat hetket elokuvassa muodostuvat kohtauksissa, jossa pallo osuu joko pelaajien nivusalueelle tai päähän. Vaikka hauskaa dialogia on riittämiin, se ei silti ole yhtä riemastuttavaa kuin punaisen polttopallon osuminen jonkun kiveksiin.

Kokonaisuutena Dodgeball on kuitenkin melko löyhänlainen komedia, joka sopii erinomaisesti kaveriporukan kesken katsottavaksi välipalaksi.  Juoni on liian kevyt kannattelemaan näinkin suurta jenkkitähtien joukkoa, sillä heille ei ole annettu tarpeeksi liikkumisvaraa omissa rooleissaan. Polttopalloa nuoruuden innolla käsittelevä käsikirjoitus ja ohjaus on kaikesta huolimatta kunnioitettava saavutus tulokas-Thurberilta.

Kuva

Kuva (anamorfinen 2.35:1) on hyvää perustasoa. Elokuvan värimaailma toistuu kiitettävästi, joskin miinusta tulee lievästä kohinasta ja himpun verran pehmeästä kuvasta.

Ääni
Ääniraitavalinnat tarjoillaan Dolby Digital 2.0 - ja 5.1 -muodossa. Kummastakaan ei löydy mitään olennaista vikaa, vaan raidat ovat perustasoa, 5.1-kanavaisen ääniraidan ollessa kotiteatterilaitteiston omistajien valinta. Komedialeffojen tyyliin äänet painottuvat etukanaviin ja bassokanava jää valitettavan toimettomaksi koko elokuvan keston ajaksi.

Theodore Shapiron loihtima score on perustavaraa, jota mies on Stiller-elokuviin tarjoillut aikaisemminkin.

Lisämateriaali
Levyn ensimmäinen ekstra on heppoinen Inside Look (1:44), jossa elokuvan hahmot selittävät haastattelijalle polttopallon ja mestaruuden voittamisen merkitystä. Levyllä on yhteensä kolme kommenttiraitaa, joista kaksi on jostain syystä piilotettu levyn valikoihin, mutta etsivä löytää. Ensimmäisellä kommenttiraidalla ovat äänessä elokuvan ohjaaja/käsikirjoittaja Rawson Thurber ja Vince Vaughn. Homma on lyöty kieli poskella sisään, kun ohjaaja yrittää muka paniikissa selostaa elokuvan tapahtumia Vaughnin syödessä vieressä sipsejä, juoden olutta ja heittäen tiuhaan tahtiin kommentteja elokuvasta.

Toisella piilotetulla kommenttiraidalla löytyy astetta asiallisempaa sisältöä Thurberin kommentoidessa yksin elokuvaansa. Kolmannella kommenttiraidalla ollaan myös asialinjalla, kun ohjaaja, Vaughn ja Stiller ottavat kantaa polttopallo-leffaan ja sen tekemiseen.

Poistettuja kohtauksia (11:35) on melkoinen liuta ja ne voi katsoa ohjaajan kommentein terästettynä joko yhdessä tai erikseen. Featuretteja levyltä löytyy yhteensä kuusi kappaletta. Dodgeball Boot Camp: Training for Dodgeball (3:28), The Anatomy of a Hit (3:25), Justin Long: A Study in Ham & Cheese (3:25), Dodgeball: Go for the Gold (1:21) ja More with the Dodgeball Dancers ovat lyhyitä katsauksia elokuvan tekemiseen ja taustoihin. Dodgeball-tanssijoita esittelevät 30-50 sekunnin pätkät saavat kenet tahansa haluamaan elokuvaohjaajaksi - tai no - ainakin kuvaajaksi.

Lisämateriaaliosuuden päättää hauska Bloopers/Gag Reel (2:55), jossa esitellään hieman pilalle menneitä otoksia. Ja jos peruslisät kahdella piilotetulla kommenttiraidalla eivät ole tarpeeksi, löytyy julkaisun syövereistä vielä pikkunäppäriä piilotettuja lisiä.

Yhteenveto

Kun punainen polttopallo iskeytyy päähän tai nivusiin, se saa aikaan tahattoman naurureaktion tai vielä isomman hörähdyksen, jos tämä tapahtuu vahingossa. Leffa on uskomattoman verbaalivirtuoosi Vince Vaughnin ja peruskoomikko Ben Stillerin juhlaa. Stillerin hahmo on stereotyyppinen komedioiden egomaanikko, mutta Stillerin tapauksessa tämä on vain hyvä asia, sillä hän pääsee eroon perusmaneereistaan. Harmi vaan, että elokuva on liian kevyt kannattelemaan näin suurten elokuvatähtien valkokangastaistoa polttopallon parissa.