Elokuva
1890-luvun lopulla Ranskan maaseudulla herra Delvauxin (Frédéric Pierrot) johtama pieni sirkus kokee kovia, kun maksava yleisö ei löydä tietään teltan uumeniin. Lama on puraissut myös ennen niin suosittua klovnia, George Footitia (James Thiérrée), jonka ohjelma ei naurata enää ketään. Samassa esityksessä kikkailee myös Rafael Padilla (Omar Sy), jonka työ mustaihoisena on esiintyä afrikkalaisena kannibaalikuninkaana Katangana ja pelotella yleisöä. Kun miehet Footitin aloitteesta lyövät hynttyyt yhteen ja tuovat valokiilaan ensimmäisen klovniduon, jonka tupla-akti perustuu pääasiassa Footitin valkoiseksi maalatun klovnin jahdatessa ja ”hauskasti” pahoinpidellessä Chocolat-nimen saanutta mustaa Rafaelia. Kommeltaminen osuu kuitenkin suuren yleisön nauruhermoon, eikä aikaakaan, kun kaksikko palkataan Joseph Ollerin (Olivier Gourmet) suureen sirkukseen Pariisiin, jossa yleisö, niin rahvas kuin herrasväkikin, syövät pellejen kädestä. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, mutta ongelmia tuottavat kaikille houkutteille alttiin Rafaelin uhkapeliongelma ja samalla tämän herääminen ajan rasistiseen asenteellisuuteen.

Vaikka Roschdy Zemin ohjaama Chocolat kertoo rakastetuista naurattajista, sen perusvire on silti varsin vakava ja traaginenkin. Samalla kun se läpivalaisee armotta yleisön rakastaman duon henkilöt, se näyttää myös menneen ajan asenteellisuuden, jolloin epätasa-arvoa ja rotusortoa pidettiin yllä myös komedian keinoin, jossa esitettynä toisen rodun edustajana potkiminen ja pieksäminen muodostui ikään kuin osaksi yhteiskunnan luonnollista järjestystä ja ruokki entisestään stereotypioita valkoisten ylemmyydestä ja mustien tyhmyydestä

Footitin ja Chocolatin klovniduon tarina on tosipohjainen ja sen käsikirjoituksen ovat ylöskirjanneet Cyril Gely, Olivier Gorce, Gérard Noiriel ja ohjaaja Zem, pohjanaan Gérard Noirielin tarkka historiikki Chocolat, clown négre, L`historie oubliée du premier artiste noir de la scéne française. Teknisesti Chocolat on erittäin hyvän näköistä elokuvaa. Epookki on eläväistä ja ajankuva akkuraattia, joiden takana on erityisesti ihmiset ja näiden tunnetilat eutalalle nostava kuvaus, joka on taitavan Thomas Letellier käsialaa. Toinen huomionarvoinen detalji on myös Gabriel Yaredin mietitty musiikki, joka hienovireisesti estää kertomusta sortumasta turhan siirappiseksi.

Televisossa koomikkona uransa aloittaneella Omar Sylla menee hyvin. Koskemattomat -elokuvasta (2011) kansakunnan kaapin päälle nostettu tähti työskentelee nykyään myös Hollywoodissa ja on vieraillut siellä mm. elokuvissa X-Men: Days of Future Past (2014) sekä Jurassic World (2015). Sy antaa Chocolatille paitsi kasvot, myös sielun ja mies tekee roolinsa niin omistajan ottein, että kaikki muut tuntuvat tukehtuvan hapen puutteeseen tämän ympärillä. Legendaarisen pellekaksikon toinen osapuoli, James Thierréen yhtä lailla ansiokkaasti esittämä Footit kun jää yhteisissä kohtauksissa selkeästi kumppaninsa varjoon. Muita tärkeitä hahmoja tarinalle ovat myös Alice de Lenquisaingin esittämä Chocolatille katkera Camille, sekä Clotilde Hesmen Marie Grimaldi, joka näki mustassa miehessä muutakin kuin alemman luokan edustajan. Antonin Maurel ja Mick Holsbeke ovat Ortis ja Green, Chocolatin ja Footitin menestyksestä kitkerät klovnikollegat.

Yhteenveto
Kotimaassaan Ranskassa jättihitiksi osoittautunut elokuva on ajatuksella rakennettu ja esitetty, vaikkei se tyystin katsojaa mukaansa tempaisekaan.