Neurokirurgi Stephen Strange (Benedict Cumberbatch) on nerokas alansa uudistaja ja edelläkävijä, mutta myös oman erinomaisuutensa tietävä arrogantti kiusankappale. Kun mies jotuu vakavaan onnettomuuteen ja tuhoaa tärkeimmät työvälineensä, kätensä, hän joutuu hakemaan apua länismaisen lääketieteen ulkopuolelta. Pitkä ja kipujen täyttämä matka vie Strangen lopulta Nepaliin, Kamar-Tajhin, jossa vain nimellä Muinainen (Tilda Swinton) tunnettu velho, avaa tohtorille mahdottomuuksien rajattoman maailman. Mutta kaikella on myös hintansa, sillä Muinaisen entinen oppilas Kaecilius (Mads Mikkelsen) on varastanut sivuja Gagliostron Ajan kirjasta, jonka loitsuilla hän voi vasalleineen avata maailmamme pimeälle ulottuvuudelle. Strangen täytyy nyt poistaa oma egonsa yhtälöstä, löytää voimansa ja taistella Kamar-Tajn vartijoiden, Mordon (Chiwetel Ejiofor) ja Wongin (Benedict Wong), kanssa aivan uudenlaista vihollista vastaan.

Scott Derricksonin hyvällä otteella ohjaama Doctor Strange on tähän mennessä psykedeelisin ja surrealistisin trippi Marvelin kinemaattiseen universumiin. Ylväs ja uskomattoman hyvän näköinen elokuvajätti, jossa yhdistyvät kaikki sarjakuvaseikkailuiden parhaat puolet. Mielikuvituksellinen seikkailu, joka on yhtä aikaa jännittävä, henkevä ja yllättävän hauska, sillä dialogi tulvii varsinkin omahyväisen Strangen osalta loistavia yksrivisiä. Derricksonin, Jon Spaihtsin ja C. Robert Cargillin kekseliäs ja detaljeja tulviva käsikirjoitus on runsaudestaan huolimatta koherentti ja yllättävän looginen, vaikka yliluonnollisen taikuuden maailmoissa liikutaankin. 

Teknisesti Doctor Strange ei jää yhtään jälkeen muista studion suurelokuvista, vaan pikemminkin päin vastoin, Derricksonin ja alansa huippua edustavan tehosteryhmän loihtiessa valkokankaalle huikeita visioita, joista monelle mutkalle taipuva todellisuus tuo monin kohdin mieleen vaikkapa Christopher Nolanin aikaansa edellä olleen elokuvan Inception. Ja kun Marvel-elokuvasta on kyse, lopputekstien alle on piilotettu muutama ylläri, joista ensimmäisessä pohjustetaan Asgardin valtiaan Thorin tulevaa Ragnarök -elokuvaa (2017) ja jälkimmäisessä Strangen seuraava soololentoa.

Parasta kokonaisuudessa on ehdottomasti pääosaan Stephen Strangeksi saatu britannian kruununjalokivi Benedict Cumberbatch, joka on jo sementöinyt taitonsa niin menestyselokuvissa kuten Hobitti (2012) ja sen jatko-osat, Star Trek Into Darkness (2013), Viides valta (2013), ansaitun Oscar-ehdokkudenkin pääosasta tuonut The Imitation Game, Black Mass (2015) sekä tv:n puolella sarjoissa Ontto kruunu sekä erityisesti loistava Uusi Sherlock. Cumberbatch rakentaa Strangestaan rakastettavan ärsyttävän hahmon, hiukan Robert Downey Jr.:n Iron Manin tapaan. Stephen Strange ei ole suinkaan yksioikoinen hahmo, josta kasvaa sankari kuin taikaiskusta, vaan aito ihminen epäilyksineen ja ongelmineen. Cumberbatchin ilmeikkäästi ja ajatuksella tulkitsemaa matkaa ihmisrauniosta velhojen valtiaaksi, Sorcerer Supremeksi, seuraa suurella mielihyvällä.

Sivurooleissa kaljupäinen Tilda Swinton tuo kuviin henkisyyttä ja Chiwitel Ejiofor raakaa voimaa. Benedict Wong vastaa monista hilpeistä heitoista Kamar-Tajn kirjastonhoitajana, eikä Mads Mikkelsenin palkkaaminen pahikseksi ole koskaan ollut huono ajatus. Rachel McAdams on Starngen kollega ja exä, tohtori Palmer, ja Michael Stuhlbarg saman sairaalana tohtori West, joknka epäonni on joutua Strangen silmätikuksi.

Nyt kannattaa varata aika vastaanotolle, vaikkei vaivoja niin olisikaan, sillä Doctor Strange on malliesimerkkii siitä, mihin Marvel Studios riskejä kaihtamatta parhaimmillaan pystyy. Fantastinen vauhtispektaakkeli, jota tohtoroi täydellisesti rooliinsa istuva Benedict Cumberbatch.