Elokuva
Jokaisen on aloitettava jostain. Elokuva-alalla se tuppaa olemaan kengännauhabudjetilla väännettyä kauhua, kuten Sam Raimin Evil Dead (1981). Kavereiden kanssa kuvattu debyytti nousi pikaisesti kulttimaineeseen ja laukaisi niin Raimin kuin päänäyttelijä Bruce Campbellin urat nousuun. Jälkimmäisen tosin sinne B-tasolle, mikä ei liioin ole miehen menoa haitannut. Tarinallisia elementtejä tarkasteltaessa Evil Dead ei tarjoa yllätyksiä, mutta avut löytyvätkin kameran takaa tuotannosta.

Käsikirjoitus on muutamalle kymmenelle nenäliinalle kirjoitettu viritelmä, jossa viisi opiskelijaa herättää puolivahingossa jotain muinaista keskellä metsää. Tapauksesta seuraa ystävien joutumista demonien haltuun, silvontaa ja kauhun hetkiä, jotka ovat auttamattoman koomisia nykymittapuiden mukaan. Juonen koukerot eivät poikkea totutusta genrensä tunteville, mutta Raimin tapa säikytellä eri tahdissa konventioiden kanssa tekee tunnelmasta tavanomaista pelottavamman. Painotusta vahventaa pahuuden personifioimattomuus, sillä riivatuiksi tulleet ihmiset pohjustetaan jo alusta saakka läheisiksi ystäviksi. Vaikka alavire onkin hyvin vaimea, tekee se kaikesta koetusta jossain määrin vastenmielisempää. Lähes huomaamatta.

Evil Dead eroaa monista muista halpistuotannoista tarkasteltaessa tuotannon teknistä osaamista, minkä vuoksi elokuva on noussut etenkin elokuvantekijöiden keskuudessa suosioon. Persaukisuus on pakottanut ajattelemaan laatikon ulkopuolelta, mitä tulee teknisiin ratkaisuihin, ja useat elokuvassa käytetyt ratkaisut ovatkin löytäneet tiensä myös A-luokan tuotantoihin. Evil Dead on yhä kaikin puolin erinomainen taidonnäyte amatööritason innovatiivisuudesta. Kamera-ajot, tehosteet, omaperäiset kuvasommittelut ja seesteisen painostava kerronta nousevat edelleen ohjaajan eduksi. Sam Raimin nousua Hollywoodin suurimpiin nimiin ei käy ihmetteleminen. Evil Dead on yhä visuaalisesti näyttävä teos.

Kokonaan oma tarinansa sulkeutuu myös elokuvan taustoihin. Julkaisun jälkeiset oikeudenkäynnit nuorisoa turmeltavan kuvaston vuoksi Englannissa, vinoilut kauhumaestro Wes Cravenille, näyttelijöiden joukkopako tuotannosta ja projektin viimeistely jäljelle jääneiden kodeissa ovat vain osa sitä kattavaa legendaa, mikä kulkee elokuvan vanavedessä. Kirjojen ja dokumenttien muodossa löytyvät anekdootit lisäävät elokuvan tenhoa, vaikkeivät varsinaisesti sen elokuvallisiin arvoihin vaikutakaan. Yksi mielenkiintoisimmista tuotannon ulkopuolisista projekteista onkin Within the Woods -lyhäri, jolla tekijät aikoinaan rahoittivat alkutaipaleensa Evil Deadiin. Asetelma lyhytfilmissä on jokseenkin sama kuin elokuvassa ja kiitos YouTuben, nykyään myös helposti katsottavissa.

Evil Dead sai kaksi yhtä suosittua jatko-osaa samoilta tekijöiltä, mutta näihin verrattuna ensimmäinen mökkireissu on vielä puhdasta kauhua. Siinä missä Evil Dead 2:sta eteenpäin parrasvaloihin nousee itseoikeutetusti Bruce Campbell, on Evil Dead vielä enemmän Sam Raimin taidonnäyte. Teknisesti hulppeasti kuvattu kauhuelokuva, jota amatöörituotanto ei onnistu pilaamaan.

Tekniikka
Taustoista johtuen Evil Dead ei liioin hyödy teräväpiirtosiirrosta. Parhaimmillaan terävyys on loistava, mutta pääasiallisesti kuva on äärimmäisen pehmeä. Yltiömäistä kohinaa lukuun ottamatta kuva on onneksi puhdistettu pahimmista pölyistä. Tuhdimpi bittivirta näkyy täyteläisemmässä värimaailmassa. Lisääntyneet sävyt antavat elokuvalle uutta ilmettä, ja etenkin mustan taso on erinomainen. Teknisesti kyse on kuitenkin yksi parhaimpia siirtoja, mitä elokuvasta on nähty.

DTS-HD MA 5.1 -ääniraita on jälleen taustoihin nähden varsin onnistunut, vaikka jättääkin petrattavaa etenkin alapään toistoon. Takakanavia käytetään yllättävän säästeliäästi mahdollisuuksiin nähden, mutta kuitenkin riittävästi pitääkseen äänikentän elossa. Etukanavapainotteisuudesta huolimatta tehosteäänet on selkeästi eroteltavissa toisistaan, eikä dialogi puuroudu muuhun mekkalaan. LFE-kanava ei liioin herätä huomiota, mutta antaa maltillista tukea osissa kohtauksista.

Lisämateriaali
Blu-ray-yksinoikeutena elokuvan voi seurata Picture in Picture -ominaisuuden avulla. Järin mullistavasta tuotannosta ei tosin ole kyse, sillä toiminto on hyvin kitsaasti käytössä. Eri kauhuelokuvaohjaajat tulevat ajoittain kertomaan mielipiteensä ja ylistämään innostuksen kohdettansa kohtausten ääreen. Vaikka miesten turinointi onkin miellyttävää ja paikoin informatiivistakin, tulee niitä liian harvakseltaan liimautuakseen ruudun ääreen.

Vuoden 2009 lopussa äänitetyllä kommenttiraidalla ovat jakamassa tietouttaan Sam Raimi, Bruce Campbell ja tuottaja Rob Tapert. Elokuvan aiemmista julkaisuissa olleet kommenttiraidat ovat yleisesti ottaen mielletty eräiksi parhaiksi, mitä maan päällä kantaa. Siihen nähden uutukainen onkin pienoinen pettymys, mutta sisältää roppakaupalla tietoa. Ei vaan välttämättä sellaista, mitä kukin haluaa. Tapauskohtaisen selostuksen sijaan kolmikko sivuaa suhteellisen kronologisesti elokuvan syntyä sekä yleisesti 1970- ja 1980-luvun videovuokraamokulttuuria ja päätyy loppua kohden jakamaan hieman enemmän nippelitietoutta itse elokuvasta. Suuntaus on sikäli ymmärrettävä, sillä elokuvasta on tarjolla faktaa niin kirja- kuin videoformaateissa. Silti näinkin teknisesti laadukkaasta elokuvasta olisi mielellään kuullut välitöntä infoa tapahtumista.

The Untold Saga of Evil Dead on noin tunnin mittainen elokuvasta kertova dokumentti, jossa projektin tärkeimmät henkilöt, Campbell ja Raimi, eivät ole mukana. Lähinnä tuotannon muut henkilöt sekä elokuvasta innostuneet nykyohjaajat kertovat elokuvan merkityksestä ja perinnöstä sekä ensimmäisten osalta varsinaisesta kuvausprosessista. Pääkaksikon uupumisesta huolimatta varsin mielenkiintoista triviaa kulisseista.

Treasures from the Cutting Room Floor sisältää tunnin edestä raakamateriaalia elokuvasta. Suomeksi siis poistettuja, pidennettyjä, pilalle menneitä ja yksinkertaisesti testiksi kuvattuja kohtauksia. Reilu kymmenminuuttinen Discovering The Evil Dead kertoo mielenkiintoisen tarinan elokuvan julkaisusta sekä ensireaktioista, kun taas turhempi At the Drive-In näyttää filminpätkää tuotantotiimiläisistä jakamassa ilmaisnäytteitä elokuvasta. Minuutin mittaisessa Make-Up Testissa nähdään elokuvan stop-motion-animaatiota lyhyesti.

Yhteenveto
Kulttisuosiota nauttiva Evil Dead on nautinnollista kauhuttelua, josta ensisijaisesti mieleen jäävät ohjaaja Sam Raimin taidokas kameratyöskentely ja tekniset innovaatiot. Viiden opiskelijaklopin kauhun hetkiä keskellä metsää kuvaava elokuva on edelleen toimivaa viihdettä.