Elokuva
Rapa Nuilla, Pääsiäissaarilla, on tapahtunut kummia jo vuosituhansia. Siellä Pääsiäispupu (Hugh Laurie) johtaa suurta herkkutehdasta, jossa mahtava pupu- ja tipujoukko valmistaa herkkukoreja kaikille maailman pääsiäistä juhliville ihmisille. Vallanperimysjärjestyksessä seuraava, teini-ikäinen E.B. (Russell Brand), on kuitenkin kiinnostuneempi rokkirumpalin urasta kuin vastata vuosittain miljoonien suklaanamien täsmällisestä toimituksesta ja pakenee kaninkolon kautta suoraan Los Angelesiin. Enkelten kaupungissa asustaa myös Fred O`Hare (James Marsden), liki kolmekymppinen luuseri, joka majailee vieläkin isänsä (Gary Cole) ja äitinsä (Elizabeth Perkins) harmiksi lapsuudenkodissaan. Pieni kolari saattaa Fredin ja E.B.n yhteen ja ennen kuin työtä vieroksuva laiskuri ehtii tottua ajatukseen puhuvasta pupusta, kaksikko huomaan majailevansa yhdessä Fredin työkseen vartioimassa huvilassa. Samaan aikaan työtaakkaansa nokkaansa myöten kyllästynyt pomotipu Carlos (Hank Azaria) suunnittelee vallankaappausta suklaatehtaalla muuttaakseen koko juhlan hengen vallan etovaksi. Jää E.B:n ja Fredin varaan saavatko maailman lapset ja lapsenmieliset enää koskaan karkkeja pääsiäisen kunniaksi.

Ohjaaja Tim Hillin edellisiin sokerikakkuihin (Karvinen 2 (2006) ja Alvin ja pikkuoravat (2007) verrattuna Hopissa on sentään aavistus anarkiaa ja muutama muukin särmä, jotka eivät aiheuta välitöntä diabetesta. Toki mainion Itse Ilkimys -leffan (Despicable Me, 2010) käsikirjoituksen luoneiden Cinco Paulin ja Ken Daurion tarina etenee numeroiden mukaan tarjoamatta sen suurempia yllätyksiä. Animaation ja elävän esiintymisen yhdisteleminen toimii kuitenkin pääosin mainiosti eikä tehosteissakaan ole suuremmin valittamista.

Vahvalla brittimurteella haasteleva Russell Brand passaa energiseksi E.B.ksi hyvin, kuten sopii myös telkan tohtori Housena tutumpi Hugh Laurie tämän isäksi. Mestarillinen ääninäyttelijä ja aksenttiaatelinen Hank Azaria huvittaa kitkerän Carlosin roolissa, vaikkakin koko sivujuoni kapinallisista kananpojista onkin tarinassa tyystin turha.

Ihmisnäyttelijöistä tilaa saa ainoastaan laimea James Marsden, aina mainion Gary Colen ja Elizabeth Perkinsin jäädessä sovinnolla takavasemmalle. Ennen Ritari Ässänä ja nykyään YouTuben juoppona tutuin David Hasselhoff esittää kykyjä talenttiohjelmaan etsivää itseään, kuten tekee myös Jimmy Lee Carter johtamansa bluesbändin Blind Boys of Alabama kanssa.

Viime vuosina kotimaista dubbauskenttää dominoineen Annamari Metsävainion ohjauksessa ääneen pääsevät tutut talentit: Carl-Christian Rundman (Pääsiäispupu), Samuli Vauramo (Fred), Seppo Pääkkönen (Carlos) sekä ensimmäisessä äänipääosassaan Antti Tuisku (E.B.).

Christopher Lennertzin musiikki taustalla on peruskamaa. Toimintakohtauksissa pikkuisen vauhdikkaampaa ja jännittävämpääkin, mutta pääosin kevyttä taustamattoa sulkun ja pehmeitä arvoja kannattavan tarinan tukena.

Yhteenveto
Juhlapyhäelokuvien sarjassa Hop viihdyttää aikansa, mutta katoaa tuokkosesta ennen sitä kolmatta päivää jo kaukaa arvattavan loppuratkaisunsa jälkeen.