Elokuva

Muutaman kerran vuodessa tulee elokuvia, jotka poikkeavat massasta, eivätkä noudata mitään tiettyä, ehkä hyväksikin havaittua kaavaa. Suurin osa näistä poikkeavista elokuvista ei edes pääse teatterilevitykseen, saatika kauppojen hyllyille. Elokuvat saattavat olla minimaalisella budjetilla tuotettuja teoksia tai sitten suurella rahalla kasattuja floppeja. Joka tapauksessa erilaisuus katsotaan useimmiten hyväksi asiaksi, sillä liian usein sorrutaan, tuotantovaiheesta riippumatta, käyttämään samoja periaatteita kuin tuhat kertaa aikaisemminkin. Yleensä näin tehdään, jotta rahantulo ja menestys olisivat turvattu.

Käki on poikkeus sääntöön. Se on venäläinen elokuvatuotanto, joka sijoittuu Suomen Lappiin. Saksalaiset ovat lähdössä Suomesta melkoisella jytinällä ja Lappiin tunkeutuneet venäläiset sotilaat eivät kaikki ole edes varmoja siitä, miten sota on päättynyt. On vuoden 1944 syyskuu, ja ruska valtaa Lapin maisemia tehokkaammin kuin yksikään maahan tunkeutunut sotilas. Smerchin (salainen poliisi) pidättää venäläisen kapteenin, Ivanin (Viktor Bychkov), joka kuitenkin pelastuu täpärästi kurjalta kohtaloltaan joutuen nuoren lappalaisnaisen (Anni-Kristiina Juuso) pelastamaksi. Samaan aikaan toisaalla, saksalaiset aseveljet ovat kahlinneet suomalaisen tarkka-ampuja Veikon (Ville Haapasalo) kallioon, sillä he itse haluavat lähteä Lapista lopullisesti muiden saksalaisten tapaan. Veikko saa pitää kiikarikiväärinsä, hieman panoksia, polttopuita, muonaa ja vettä. Kovan yrittämisen jälkeen Veikko pääsee vapaaksi ja eksyy hänkin saamelaisnaisen hoiviin.

Mitä sitten saadaan aikaan, kun suomalainen, venäläinen ja lappalaisnainen kohtaavat? Ei ainakaan huonoa vitsiä, se on varma. Käki on kaunis elokuva, jossa Lapin luonto kuvastuu erittäin kauniina ja on yksi elokuvan kantava teema, joka ei yritä ymmärtää vaan antaa anteeksi. Veikko ja Ivan, jotka eivät huomaa toistensa paikkaa maailmassa, eivät tätä ymmärrä. Veikon keskittyessä arvostamaan elämän pikkuseikkoja, Ivan hahmottaa vain kokonaisuuden - sen, mitä hänelle on kerrottu, tai sen, minkä hän on itse havainnut, ja muiden mielipiteillä ei ole tässä sijaa. Lappalaisnainen Anni on vahvasti yhteydessä luontoon, ja vahvana yksilönä tietää mitä haluaa. Mutta kun kukaan ei ymmärrä toista, outo kieli ja erot käyttäytymisessä sekä kulttuurissa kärjistävät tilanteita.

Käki-elokuvaa on vaikea käsitellä. Sen ymmärtää olevan erilainen ja minimalistinen taideteos. Moninaiset vivahteet tarinan sisällä ja visuaalisessa toteutuksessa, sodan vakavuus, omintakeinen huumori ja näyttelijöiden mukanaan tuoma hetki luovat elokuvasta unohtumattoman katselukokemuksen. Ja miten kunnioitettavaa onkaan, että niin pienillä seikoilla saadaan aikaan jotain näin suurta.

Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Alexandr Rogozhkin on luonut hienon teoksen, joka on ensimmäinen Suomessa kaupallisen levityksen saanut venäläiselokuva sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Omituista kyllä, se toi suomalaisten nähtäväksi myös Ville Haapasalon, joka oli pysytellyt lähes tuntemattomana näyttelijänä tähän saakka. Haapasalon näyttelijän ura ei alkanut Suomen teatterikoulussa, vaan mies lähti opiskelemaan alaa Pietariin. Venäjällä hänestä muokkautui lukuisten elokuvien ja tv-sarjojen myötä suurin piirtein Venäjän tunnetuin suomalainen. Kaunis Anni-Kristiina Juuso on ensikertalainen kameroiden edessä tehden hyvän roolisuorituksen keltanokaksi, jonka tulevaisuus alalla lienee elokuvan ansiosta valoisa. Bychkov on kolmikon kokenein näyttelijä, joka on näyttänyt kasvojaan useissa venäläisissä elokuva -ja televisiosarjatuotannoissa.

Käki on kerännyt palkintoja ympäri maailmaa ja kenties arvokkain palkinto, joka myönnettiin sen tekijätiimille oli itse Venäjän presidentti Vladimir Putinin ojentama Venäjän valtionpalkinto, jota ei ole koskaan aikaisemmin ojennettu suomalaisen käsiin. Haapasalo saa syystäkin olla ylpeä tästä elokuvasta, kuten muutkin suomalaiset jäsenet.

Kuva

Ei-anamorfinen 1.85:1 -kuva ei ole parasta mahdollista laatua, mitä elokuvan DVD-julkaisulla on tarjottavana. Lievästi kohinaista ja pimeissä kohtauksissa hieman rakeista kuvaa olisi mieluusti katsellut myös anamorfisessa muodossa, vaikkei nykyinenkään kuva mitenkään merkittävästi katselunautintoa pilaa.

Ääni

Vaikka tarjolla onkin ainoastaan Dolby Digital 2.0 -ääniraita, on se silti erittäin hyvin miksattu. Kiitos tästä kuuluu elokuvan äänisuunnittelijoille Anatoly Goudkovskylle ja Sergey Sokoloville. Elokuvan musiikkipuolesta vastaa puolestaan Dimitry Pavlov. Musiikki ja äänipuoli luovat kyllä niin eteerisen kauniin tunnelman elokuvan taustalle, että vastaavaa saa hakea vuosia ennen kuin sellainen vastaan tulee. Jos silloinkaan.

Lisämateriaali

Ei mitään.

Yhteenveto

Käki on kaunis elokuva, joka on yhtä aikaa hauska ja vakava. Haapasalo ponkaisi täällä Suomessa kuuluisuuteen elokuvan myötä ja muutkin tekijät saivat ansaitsemansa huomion. Vaikka suomalaispanostus elokuvan tuotannossa jääkin vain yhteen pääosanäyttelijään, niin on siitä silti hyvä olla ylpeä, varsinkin kun kyseessä on venäläistuotanto. DVD ei ole ehkä teknisesti parasta tasoa, mitä maailmalta löytyy, eikä lisämateriaaliakaan ole, mutta loistava elokuvajulkaisu joka tapauksessa.