Elokuva
Cambridgen yliopisto, Englanti, 1963. Kun astrofysiikan opiskelija Stephen Hawking (Eddie Redmayne) tapaa juhlissa ihastuttavan kirjallisuusopiskelijan Jane Wilden (Felicity Jones), omaperäisiä ajatuksia maailmankaikkeudesta omaavan miehen elämä muuttuu, kun rakkauden yhtälöt sekoittuvat suhteellisuusteorioihin. Yhtä aikaa kun pariskunnan suhde vahvistuu, Stephen alkaa huomata muutoksia kehossaan ja lääkäreiltä saatu diagnoosi on musertava. Lihaksiston tuhoava parantumaton motoneuronitauti, ALS-oireyhtymä, tulee tuhoamaan vasta 21-vuotiaan Stephenin kehon eikä elinaikaa luvata kuin maksimissaan kaksi vuotta. Synkistä ennusteista huolimatta Stephen ja Jane menevät naimisiin ja perustavat perheen, vaikka sairaus etenee vääjäämättömästi sitoen Stephenin pyörätuoliin ja vieden tältä puhekyvyn. Janen tuella Stephen jatkaa kuitenkin väitöskirjansa tekemistä ja julkaisee vuonna 1988 maailmanmenestykseksi muodostuneen kirjan Ajan lyhyt historia (Brief History of Time), tiedettä ja Hawkingin teorioita kansatajuisesti käsitelleen teoksen, joka sementöi tämän maineen lopullisesti yhtenä merkittävimmistä elossa olevista ajattelijoista.

Vakuuttavilla dokumenteillaan Nuorallakävelijä (2008) ja Project Nim (2011) sekä taitavasti terrorismia käsitelleellä fiktiollaan Shadow Dancer (2012) läpilyöneen James Marshin Kaiken teoria kuvittaa maailmankuulun teoreetikon Stephen Hawkingin ja tämän vaimon Janen tarinan perustuen Jane Hawkingin vuonna 2004 julkaisemaan omaelämäkerralliseen teokseen Travelling to Infinity: My Life with Stephen. Anthony McCartenin käsikirjoitus on yhtä aikaa tarina nuoresta nerosta, joka huolimatta mahdottomasta vastuksestaan, parantumattomasta sairaudesta huolimatta jatkaa työtään elämää suurempien yhtälöiden tulkkina kuin myös naisesta tämän takana, jonka panos tieteismaailmaa mullistaneiden teorioiden takana on kiistaton.

Viiden Oscarin ehdokas (paras elokuva, miespääosa, naispääosa, sovitettu käsikirjoitus ja musiikki) Kaiken teoria on myös elokuva rakkaudesta, joka, kuten ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä sanotaan, kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Kaiken teoria on kaunis ja visuaalisesti kekseliäs elokuva, jonka taustavoimina vaikuttavat paitsi Akatemian ehdokkuuden scorestaan napannut säveltäjä Jóhann Jóhannsson (mm. uskomattoman hypnoottinen säveltyö Denis Villeneuven elokuvaan Vangitut, 2013) sekä huippukuvaaja Benoît Delhomme, jonka komppiksissa on mietittyä matemaattisuutta, jotka avautuvat katsojalle kohtausten aikana monimutkaisten yhtälöiden lailla. Myös Stephen Hawking osallistui elokuvan tekemiseen, antaen oman, tosin koneella tuotetun, äänensä käytettäväksi. Hawking (kuvassa Felicity Jonesin ja Eddie Redmaynen kanssa) myös kehui Marshin elokuvaa, sanoen sen olevan rohkea ja totuudenmukainen.

Eddie Redmayne tekee valtavan vakuuttavan ja ennen kaikkea fyysisesti vaativan roolityön kaikesta kärsimyksestään huolimatta huumorintajuisena ja sanavalmiina pysyvänä Hawkingina, jonka keho pettää kantajansa, mutta mieli ei. Kun miehen oma ääni vaikenee ja muuttuu lopulta puhesyntetisaattorilla tuotetuksi, Redmaynen (ja Hawkingin) ääni ei silti lakkaa kuulumasta, vaan sen sanoma tulee perille entistäkin paremmin. Yhtä vahva palikka kauniissa rakkaustarinassa on myös Felicity Jonesin lihaksi saattama Jane, jonka inhimillisyys tuodaan esille monissa kohtauksissa äärimmäisen koskettavasti. Sivurooleissa nähdään pitkä liuta brittitalentteja, kuten Emily Watson Janen äitinä Berylinä, Simon McBurney Stephenin isänä Frankina, David Thewlis professori Sciamana ja Maxine Peak Stephenin henkilökohtaisena hoitajana Elaine Masonina. Hawkingin perheen lapsia, Robertia, Lucya ja Timothya esittävät, Tom Prior, Sophie Perery ja Finaly Wright-Stephens.

Yhteenveto"My advice to other disabled people would be, concentrate on things your disability doesn't prevent you doing well, and don't regret the things it interferes with. Don't be disabled in spirit as well as physically": Stephen Hawking

Hieno, ajatuksekas ja kauniisti koskettava elokuva todellisen elämän sankarista, jonka omin sanoin kertomaan tarinaan voi mainiosti tutustua 2. tammikuuta kuluvaa vuotta suomeksikin julkaistun omaelämäkerran Minun lyhyt historiani (My Brief History) kautta.