Elokuva
On vuosi 1875 ja viimeiset kolme vuotta Liisa Kingsleigh (Mia Wasikowska) on seilannut maailman meriä, aivan kuten hänen isänsä aikoinaan. Kotona odottaa ongelmia Liisan alttarille hylkäänäm lordi Ascottin (Leo Bill) muodossa, mutta ne keskeyttää Absolem (Alan Rickman), muotoaan muuttanut mittarimato, joka pyytää Liisan takaisin Alimaailmaan pelastamaan vanhan ystävänsä Hatuntekijän (Johnny Depp). Valkoisen kuningattaren (Anne Hathaway) ohjaamana Liisa päätyy keskelle suurta seikkailua etsien Aikaa (Sacha Baron Cohen), jonka hallussa on mystinen Kronosfääri, jonka avulla voi matkustaa ajassa. Saman aparaatin haluaa kuitenkin myös kostonhimoinen Herttarouva (Helena Bonham Carter).

Kukaan ei varmasti kummastellut, kun visionäärinen elokuvantekijä Tim Burton tarttui Lewis Carrollin 1865 julkaistuun klassikkoon Liisa Ihmemaassa vuonna 2010, ja teki siitä värikylläisen fantasiaseikkailun. Filmivelhon oma peräinen tyyli ja visuaalisuus osuivat Carrollin maailmaan napakasti, vaikkei kyseessä auteurin paras elokuva ollutkaan. Ihmemaankin adaptoineen Linda Woolvertonin käsikirjoitus Carrollin 1871 julkaiseman jatko-osan Through the Looking-Glass and What Alice Found There pohjalta saa nyt elokuvaversionsa nimellä Liisan seikkailut peilimaailmassa, ohjaajanaan tv-lle Ali G:tä ja Muppetteja tehnyt James Bobin.

Bobinin tukena ovat laveat lavasteet, tuhdit tehosteet ja eläväiset efektit, ja silmäkarkkina seikkailu peilimaailmassa toimiikin yhtä komeasti kuin edeltäjänsäkin. Sääli vain, että herran ohjaustyö on pitkälti automaatilla etenevää, eikä mistään käsialasta voi edes puhua. Kokonaisuus lähtee hitaasti liikkeelle, mutta vauhtiin päästyään kyseessä on kuitenkin ihan kelpo kuvitus reippaasti yli sata vuotta vanhasta lastenkirjasta, vaikka sisältöä ei romaanin malliin elokuvaan olekaan riittänyt. Sekin vähä mikä kynästä on kuviin tarttunut, uhkaa hukkua kaiken ulkoisen runsauteen.

Mia Wasikowska ja Johnny Depp jakavat keskiön tutuin ottein, Wasikowskan tuodessa kuviin rauhallisuutta Deppin touhutessa omin maneerein maanisena Hatuntekijänä. Enemmän sivulta esiin nousevat Sacha Baron Cohenin Aika sekä Herttarouvana jatkuvasti kirkuvana harminkappaleena Helena Bonham Carter on lähinnä vain ärsyttävä. Sivummalla nähdään Rhys Ifans Zanik Hightoppina, Hatuntekijän isänä. Ääninäyttelijätkin jäävät sovinnolla takariviin, vaikka mukaan on saatukin Ihmemaasta tutut tyypit, kuten Michael Sheenin Valkoinen kani ja Stephen Fryn Irivikissa sekä John Sessionsin Lilleri Lalleri ja Timothy Spallin Bayard-koira. Alkuvuodesta surullisesti edesmennyt loistava Alan Rickman pääsee lausumaan vain muutaman lauseen Absolemina.

Yhteenveto
Vaikka vauhtia ja vaarallisia tilanteitaa piisaa, tarinalta olisi odottanut enemmän.