Elokuva
Samaan aikaan kun Jason Bourne tulee New Yorkiin lopettaakseen Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun salaiset projektit Blackbriarin ja Treadstonen, vieläkin syvemmällä vakoilun ja vastavakoilun kellareissa toimiva eversti Eric Byer (Edward Norton) päättää sulkea myös operaatio Outcomen ja terminoida jokaisen siihen osallistuneen agentin. Yksi heistä on Aaron Cross (Jeremy Renner), CIA:n salassa kehittelemiä pillereitä päivittäin napsiva kenttäkettu, joka Alaskan tehtävänsä päätteeksi huomaa joutuneensa tappolistalle. Cross alkaa selvittämään hänelle määrätyn, sekä henkisiä että fyysisiä voimavaroja kasvattavan kemikaalin alkuperää, ja saa kylkeensä salaisen laboratorion verilöylystä ainoana selvinneen tohtori Marta Shearingin (Rachel Weisz).

Tony Gilroyn ohjaama ja veljensä Danin kanssa käsikirjoittama Medusan perintö sijoittuu Bourne -mytologian aikajanalla Medusan sinetin (2007) viereen, tarinalinjojen sivutessa toisiaan osin jopa osuvastikin. Alkuperäisten Bourne-tarinoiden luojan, Robert Ludlumin, kuoltua, Bourneja on jatkanut Ninja -teoksellaan (1980) läpimurron tehnyt Eric Van Lustbader, jonka saman nimisestä vuoden 2004 romaanista Gilroyn elokuva on lainannut ainoastaan nimensä.

Gilroy, jonka CV:ssä liki parinkymmenen käsikirjoituskreditin seurana on ohjaajana vain kaksi elokuvaa, suuryhtiöiden moraalia ruopinut Michael Clayton (2007) ja viihtellisempi vakoiluseikkailu Kaksinaamaista peliä (Duplicity, 2009), hallitsee kyllä salaliittoteorioiden tulkitsemisen ja agentuurien screenien ja päätteiden kehystämissä päämajoissa tapahtuvat hektiset jäljityssessiot, mutta toimintakohtausten koordinoijana mies ei ole Medusa -leffoja aiemmin suitsineiden Doug Limanin eikä varsinkaan käsivarakuvauksesta taidetta tehneen Paul Greengrassin veroinen.

Muutenkin Perinnön kuvakerronta seuraa varsin orjallisesti esiosien viitoittamalla tiellä ja finaalin pakollinen kaahauskin tuntuu jo enemmän tavaramerkiltä kuin juonenkuljetukseen ominaisesti istuvalta ratkaisulta. Myös James Newton Howardin score myötäilee ja paikoin myös lainaa supisuoraan John Powellin aiempiin vaklauksiin säveltämiä tehokkaita teemoja, ja kuten kuviin on jo ensimmäisestä osasta, Medusan verkko (The Bourne Identity, 2002), asti kuulunut, lopussa soi yhä Mobyn Extreme Ways.

Loistavalla roolisuorituksella loistavassa elokuvassa The Hurt Locker (2008) kaiken kansan tietouteen noussut Jeremy Renner osoittaa kykenevänsä kantamaan vaativammankin pääosan, eikä miehen työtä kovempaakin uurastusta vaativassa pääroolissa käy lainkaan moittiminen. Rachel Weisz tekee mukavan itseään korostelemattoman roolityön keskelle murhaavaa hullunmyllyä joutuvana tohtorina, ja sivuosissa piipahtavat muun muassa Oscar Isaac, Stacy Keach ja Zeljko Ivanek. Edward Nortonin pääpahassa ei sitä vastoin ole sellaista katkua kuin tämän tason elokuvien nemesikseltä yleensä odottaisi. Medusan sinetin tapahtumia sivuttaessa valkokankaalle päästetään myös Jason Bournen kanssa kisailleet operatiivit David Strathairn, Scott Glenn ja Joan Allen.

Yhteenveto
Uuden alkuna Medusan perintö on mukiinmenevä lanseeraus, jolle luonnollisestikin jätetään takaovi avoimeksi, mutta tutuksi tullutta hektistä ja vaahtosuista toimintaa kaipaavat voivat tuntea tätä jäämistöä tutkiessaan olonsa välillä tylsäksi.