Elokuva
Neljänteen osaan edennyt Mission: Impossible -sarja jatkaa edelleen Tom Cruise etunenässä, mutta muutoksen havinaa on nähtävissä jo horisontissa. Pixar-mies Brad Birdin ohjaama Mission: Impossible - Ghost Protocol vie agenttinelikon lain väärälle puolelle, kun Kremliin kohdistuneen pommi-iskun syyt kaadetaan IMF-järjestön niskoille ja jäljellä olevat operaattorit leimataan terroristeiksi. Ilman tukea ja kaikkien metsästämänä Ethan Hunt (Cruise) joutuu turvautumaan ainoastaan omiin tiimiläisiinsä estääkseen mielenvikaisen fyysikon ydintuhon kuorruttamat tulevaisuudenvisiot.

Ghost Protocol jatkaa päällisin puolin samassa toiminnallisemmassa suunnassa, mihin John Woon ohjaama toinen osa erkaannutti sarjan Brian De Palman trillerimäisemmästä pohjatyöstä. Kerronnan valtit ovat edelleen näyttävät lokaatiot, komeat toimintaspektaakkelit sekä seitinohut juoni, joka kannattelee koko kaksituntista toimintatykitystä välttävästi. Tosin Josh Appelbaumin ja Andre Némecin raapustaman banaalin käsikirjoituksen edessä kuka tahansa satsaisi rahansa mieluummin viihdyttävään silmänlumeeseen. Valitettavasti toiminta ei riitä koko rainan kestoksi, vaan vaivaannuttavat keskustelut yhteistyön eduista ja menneisyyden taakoista agenttien välillä saavat kenet tahansa täysijärkisen katsojan pyörittämään silmiään.

Syvällinen keskustelu ja mielekäs juoni eivät onnekseen tee isoa kassamagneettia vaan näyttävät puitteet ja jatkuva kepeä sanailu. Sitä Mission: Impossible - Ghost Protocol myös tarjoaa, ja varsinkin ensiksi mainittua varten on poltettu valtaosa budjetista. Budapestiin, Moskovaan, Dubaihin ja Mumbaihin sijoittuva raina vaihtaa maisemaa yhtä usein kuin Cruise lääkitystä, mutta näkymät ja paikoin toimintakin on sentään viihteellistä. Elokuvan kohokohdaksi nousee maailman korkeimman rakennuksen, Burj Khalifan, ulkopuolella tehty stunttikohtaus, jossa Cruise kiipeää näennäisesti ilman varusteita pystysuoria lasi-ikkunoita pitkin. Paikoin hengensalpaavissa kohtauksissa ainoa tyylitiedottomuus sattuu vain ohjaaja Birdille, jonka kuluneiden kikkojen ja iänikuisten poseerausten hyödyntäminen heikentää monien kohtausten luontaista energiaa. Sinänsä harmillista, sillä Bird hallitsee muutoin maalailevan kameratyöskentelyn ensimmäisessä ison budjetin elokuvassaan.

Cruise hoitaa jo tavaramerkiksi muodostuneen roolinsa samalla innokkuudella kuin aiemmissa osissa ja pysyttelee ainakin vielä toistaiseksi sarjan keulakuvana. Korvaajaa näyttelijän tulevaa tittelin luovutusta varten ollaan petaamassa jo muutoinkin ylityöllistetylle Jeremy Rennerille, jonka salaisuutta hautova agentti ei eroa massasta laisinkaan. Simon Pegg palaa huvittelevan teknikon rooliin, joskin tällä kertaa mies pääsee myös tositoimiin aseiden kera. Paula Patton täydentää agenttinelikon pakollisen naisroolin, ja hahmolle kirjoitettu yhden sivun taustatarina on nolostuttavan huonoa kerrontaa. Pääpahiksena kovin persoonattomaksi jäävä Michael Nyqvist vilahtaa ruudulla muutamaan otteeseen, ja kotikotomme ylpeyden aiheeksi noussut elokuvan suomalaistähti Samuli Edelmann saa yllättävän paljon ruutuaikaa pahiksen luottohanskana.

Tekniikka
Kuva ei jätä liioin toivomisen varaa. 1080p-siirto on silmiä hivelevän kaunista katsottavaa, kuten julkaisulta voi odottaa. Tarkkuus on kauttaaltaan erinomainen ja paljastaa lukuisia yksityiskohtia niin kankaissa kuin laajemmissa maisemaotoksissa. Terävyyden koristelee upea värimaailma ja syvä musta, jotka herättävät kohtaukset todella eloon.

DTS-HD MA 7.1 -miksaus ei jää visuaalisuuden varjoon. Vivahteikas äänimaailma toistaa tehosteet herkeämättömällä tarkkuudella pienimpiä detaljeja unohtamatta, ja kanavaerottelu luo vakuuttavan immersiivisen kokemuksen suoraan olohuoneeseen. Eläväistä ääniraitaa tukee lisäksi tilanteissa läsnä olevat matalat taajuudet, jotka tuovat muutamiin kohtauksiin todellista voiman tuntua.

Lisämateriaali
Julkaisu pettää lisämateriaalin suhteen. Mission Accepted jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä keskitytään Dubain kuvauksiin ja Burj Khalifan tuottamiin vaikeuksiin, kun taas toisessa osassa tarkastellaan elokuvan jälkimmäisen puolen kuvauksia Vancouverissa. Yhteensä puolituntia kestävistä pätkistä jää kaipaamaan lisää, sillä käsiteltäviä aiheita käydään lävitse kovin pintapuoleisesti.

Impossible Missions sisältää kaksi noin kolmeminuuttista osiota, jossa toinen käsittelee elokuvan valtaisan hiekkamyrskyn toteuttamista ja toinen lukuisia tarvikkeita ja esineitä. Viimeisen vartin viimeistelee Brad Birdin vaihtoehtoisella säestyksellä ryyditetyt poistetut kohtaukset, joita on yhteensä kahdeksan kappaletta.

Yhteenveto
Mission: Impossible - Ghost Protocol on viihdyttävä toimintaraina, joka ei kuitenkaan kestä kovinkaan suurta kulutusta. Vauhdikkaana ja humoristisena genretuotoksena se ajaa asiansa kevyenä popcorn-leffana, joita Hollywood suoltaa nykyään tiheämmin kuin hengettömiä jatko-osia.