Omassa ihanassa talossaan asuvien pikkutyttöjen, Onnelin (Aava Merikanto) ja Annelin (Lilja Lehto), kukkaisarki muuttuu, kun vierasmajaan murtautuu lastenkodista karannut poika Pekki (Aarni Rämö). Pian selviää, ettei kenelläkään ole hyvä olla tiukan Minna Pinnan (Jenni Kokander) johtamassa laitoksessa, joten tarvitaan jälleen Onnelin ja Annelin apua, että asiat saadaan jälleen oikealle tolalleen. Juuri perustetun Rosvoliiton avuksi rekrytoidaan tietenkin monia tuttuja, kuten Ruusukujan taikasiskokset Tingelstiina ja Tangelstiina (Elina Knihitilä ja Kiti Kokkonen), mukava poliisimestari Urho Ulpukka (Jaakko Sariluoma), sekä myös minikokoiset Vaaksanheimot, poika Putti (Aleksis Koistinen) ja isä (Joonas Saartamo). Oma osansa seikkailussa on tietenkin myös rouva Ruusupuulla (Eija Ahvo), joka osaa onneksi tulla paikalle aina silloin kun häntä eniten tarvitaan.
Saara Cantellin kolmas, ja näillä näkymin viimeiseksi jäävä Onneli ja Anneli -elokuva, Salaperäinen muukalainen, jatkaa esiosien jäljillä ollen kiltisti hassu ja satumainen fantasiaseikkailu kirkkaissa väreissä. Marjatta Kurjenniemen kirjaan Onneli, Anneli ja orpolapset pohjaavan tarinan on elokuvan muotoon adaptoinut myös kaksi ensimmäistä elokuvaa käsikirjoittanut Sami Keski-Vähälä. Sen sijaan, että se kosiskelisi pikkuväeltä nauruja halvalla komiikalla, Cantell rakentaa kokonaisen tarinan, jota kohderyhmää seuraa intensiivisen keskittyneesti, toki välillä hilpeyksille hihitellen. Myös juonikuvion aikaisempaa aavistuksen tummempi perusvire tekee maagilliselle seikkailulle pelkästään hyvää. Ja kuten aiemmissakin osissa, seikkailu tapahtuu maagisrealistisessa universumissa, jossa hyvät ovat aina ihan hirmuisen hyviä ja pahatkin pohjimmiltaan kilttejä, kiukuttelu kun johtuu vain siitä, että heillä pikkuisen paha olo.
Lilja Lehto ja Aava Merikallio sekä jo aiemmista osista tutut aikuiset tietävät, mitä, ja erityisesti kenelle ovat elokuvaa tekemässä, ja roolitöistä loistaakin kaikenlainen aliarvioiminen. Uutena kasvona Jenni Kokander syyllistyy sääntöihin uskovana Minna Pinnana paikka paikoin aikuisnäyttelijöiden perisyntiin vetämällä pahasti yli, mutta petraa loppua kohden kivasti. Kansanedustaja Jani Toivola piipahtaa kuvissa kaupunginjohtajana, jolla on sydän paikallaan.
Laadukas kotimainen lastenelokuvasarja täydentyy trilogiaksi oikeita asioita hyvällä tavalla opettavalla kolmososalla.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja