Elokuva
Pittoreski pikkukaupunki Lake Victoria valmistautuu kevään suureen koitokseen, sillä tuhannet teinit ympäri Amerikan Yhdysvaltoja ovat tulossa paikkakunnalle viettämään viinan, huumeiden ja seksin kyllästämiä Spring Break-juhliaan. Nuori Jake Forrester (Steven R. McQueen) on asiasta innoissaan, sillä nettiketku Derrick Jones (Jerry O`Connell) on paikalla kuvaamassa materiaalia Wild Wild Girls -saitilleen, joiden kuningattarena kiehnää ihanaisen uhkea Danni (Kelly Brook). Tuuri on suuri, kun Jones palkkaa Jaken oppaakseen ja tämä pääsee limanuljaskan hienoon veneeseen todistamaan kuvaussessioita aivan vierestä.

Tosin poika on luvannut kaupungin sheriffinä toimivalle äidilleen Julielle (Elisabet Shue) pitää huolta nuoremmista kaksoissisaruksistaan Laurasta ja Zanesta (Brooklynn Proulx ja Sage Ryan), mutta vastuu on helposti hoidettu pienellä lahjuksella. Kun äänekäs teinilauma vetää pohjia ennen tosi pippaloita, tutkija Novak (Adam Scott) tiimeineen sukeltaa maanjäristyksen avaamaan suunnattomaan luolaan ja törmää samalla sekunnilla laumaan äärimmäisen kiukkusia ja nälkäisiä esihistoriallisia piraijoita, jotka ovat vuosisatoja lymyilleet sisäsiittoisina kivimassojen sisällä. Samaan aikaan humalainen sakki vauhtipäisiä nuoria päättää polskahtaa virkistäviin aaltoihin ja tulevat näin samalla läiskäyttäneeksi ruokakelloa.

Kotimaassaan Ranskassa huomiota elokuvallaan Haute Tension (2003) herättänyt Alexandre Aja ohjasi jenkkeihin päästyään terhakan remaken Wes Cravenin b-klassikosta The Hills Have Eyes (2006), ja sen perään toisen uudelleen lämmityksen, töksähtelevän kummitustarinan Mirrors (2008). Piranha 3D:ssä mies sitten irrotteleekin jälleen koko rahan edestä. John R. Leonettin taitavasti operoima kamera ei jätä yhtään alastonta vartaloa nuolematta eikä väkivallankaan osalta kynttilää pidetä vakan alla, vaan päinvastoin, sitä poltetaan molemmista päistä.

Jälkityöstössä mukaan ympätyt digieväkkäät ovat hurjia ilmestyksiä, jotka on osattu uuttaa mukaan roiskeisiin juuri oikealla tavalla. Groteskeihin make uppeihin ja hurjiin metamorfooseihin spesialisoituneet mestarit Greg Nicotero ja Howard Berger näyttävät maillia, mihin vanhan ajan perinteisellä latex-meikkauksella yhä pystytään, ja niinpä valkokangas täytetäänkin revityillä, ruhjotuilla ja tuhansilla piikkihampailla armotta amputoiduilla ruumiilla paikoin jo koomisenkin tiukkaan.

Aja nauttii joka sekunnista ja tekee elokuvaansa kieli syvällä poskessa. Mies ilakoi kolmannesta ulottuvuudestaan silmittömästi ja heittääkin häkeltyneiden katsojien eteen mm, hypnoottisen vedenalaisen lesbohetken, kovia kokevan sukupuolielimen ja 50 tuhatta gallonaa tekoverta. Jokainen iljettävä yksityiskohta ja hurmeinen veriteko isketään kuitenkin eteen niin leveällä virnistyksellä, ettei leffan ilkikurinen henki voi olla tarttumatta katsojaankin. Pete Goldfingerin ja Josh Stolbergin käsikirjoitus on tuhti tukku mustaa huumoria ja inhoja irtiottoja, joita kuorrutellaan nasevilla yksrivisillä. Piranha 3D:tä ei siis ole missään tapauksessa tarkoitettukaan otettavaksi tosissaan.

Mehevästi milffiintynyt Elisabeth Shue on hyvä veto toiminnan naiseksi, jolle ei turhaan jätetä edes aikaa lausua niitä kuluneimpia kyttälatteuksia. Aina jotenkin ärsyttävä Jerry O`Connell on kerrankin löytänyt sopivan roolin ja mies määritteleekin ahneen paskiaisen prototyypin uudelleen Derrick Jonesin hahmossa, jonka kohtalo antaa aiheen muutamaankin repeämiseen. Aktiivisesti pieniä sivurooleja elokuvissa ja varsinkin tv:ssä tehnyt Adam Scott passaa myös katastrofin ainekset aikaisin näkevän tiedemiehen osaan. Jessica Szohr on Steven R. McQueenin Jaken sydämen sulattava oman kylän likka Kelly. Kelly Brookin ja pornostara Riley Steelen eteerinen ja esteettinen sukellustanssi on huima hetki, muutenkin kuin sen esittäjien estottoman esittelyn vuoksi ja luultavaa onkin, että Aja on uuttanut kohtauksen nykymuodossaan mukaan vain ja ainoastaan katsomon miespuolista yleisöä ajatellen.

Sivurooleissa vilahtavat Richard Dreyfuss, jonka rooli intron heikkoflaksisena kalastajana on samalla mainio tribuutti veteraanin Tappajahaissa (Jaws, 1975) esittämälle Matt Hooperille, sekä paremmin kuin hyvin hullujen tiedemiesten rooleihin passeli Christopher Lloyd, jonka hahmo herra Goodman on kuin Paluu tulevaisuuteen (Back to the Future 1985-1990) Doc Brownin sekopäinen serkku. Kuvissa käyvät myös Ving Rhames kovaotteisena apulaissheriffinä sekä gornogenren suunnan näyttäjien, Hostel -elokuvien ohjaaja Eli Roth märkä t-paita-kisan kuolaavana juontajana.

Michael Wandmacherin score on raakaa ja suoraviivaista huudatusta, joka käyttää onnistuneesti perinteisempiä jännityselementtejä ja tuo kaiutuksillaan pinnan alla tapahtuviin hetkiin unenomaista hyytävyyttä.
Rockmusiikilla on luonnollisesti myös iso osa Ajan hektisessä kauhukomediassa ja musaraidalla raikaakin
Hadouken! (M.A.D.), Steve Aoki featuring [[[zuper blahq]]] (I`m In The House), Jump Smokers (Now You See It) ja Public Enemy vs. Benny Benassi (Bring The Noise Remix).

Yhteenveto
Groteski ja huumoriltaan satuttavan kipeä kolmiulotteinen hurmehulluttelu ei taatusti ole kaikkien makuun, mutta estottomasta rietastelusta ja raaistavasta väkivallasta kiksinsä saavat tulevat viettämään ikimuistoisen 90 minuuttisen, jonka loistava loppukohtaus lupaa hyvää jatkon suhteen.