Alkuperäinen nimi: 
Studio Julmahuvi
Lajityyppi: 
Valmistusvuosi: 
1998
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Ikäsuositus: 
7
Kesto: 
555
Studio Julmahuvi
J. Pikkarainen, Ma, 14/11/2005 - 00:00

Elokuva

"Mein Gott!"

Ylen Tallennemyynnin ja Pan Visionin yhteistyössä julkaisema Studio Julmahuvi -DVD on monien fanien onneksi vihdoin täällä. Julmahuvi-ryhmän (Tommi Korpela, Jukka Rasila, Janne Reinikainen, Petteri Summanen ja Jani Volanen) tärkeimmän tuotoksen, Studio Julmahuvin, lisäksi julkaisu sisältää myös miesten aikaisemman The Joyboys Story -dokumentin ja myöhemmän Jerico 2000 -koosteen sekä Mennen tullen -minisarjan. Ryhmän ensimmäistä projektia, To(i)ni ja Heikki Haaman Show:ta, ei boksista jostain syystä löydy.

Toini ja Heikki Haaman Show on vuonna 1995 ilmestynyt neliosainen sketsisarja, joka sai vuonna 1996 jatkoa Toni ja Heikki Haaman Shown muodossa kuuden jakson verran. To(i)ni ja Heikki Haaman Show muodostui lyhyistä sketseistä, joiden ideointiin ei yleensä mennyt paria tuntia pidempään - jos sitäkään. Sketsisarjan jälkeen ryhmän seuraava tuotos oli vuonna 1997 ilmestynyt parodiadokumentti Montreaux'n pronssisen ruusun voittanut The Joyboys Story, joka kuvasi musiikkibisneksen raadollisuuden ja takuuvarman keinon niittää rahaa. Kuvausten yhteydessä Jani Volanen kiinnostui ohjaamisesta, ja häntä korvaamaan saapui helsinkiläinen näyttelijä Tommi Korpela. Julmahuvi ryhmä laajeni viiteen ja heidän seuraava projektinsa jätti miesten nimet kansan muistiin.

Ryhmän seuraava projekti, Studio Julmahuvi, oli aimo harppaus eteenpäin To(i)ni ja Heikki Haaman Shown improvisaatioista ja pikaisista hutaisuista. Enää ei lähdetty silmät kiinni seuraavaan sketsiin, vaan kaikki suunniteltiin huolella ja tarkasti yhteisissä palavereissa. Sketsit kirjoitettiin huolella ja ne vaihtelivat niin lyhyistä vitseistä aina koko sarjan ajan kestäviin pidempiin sketseihin. Vuonna 1998 ilmestynyt Studio Julmahuvi -sarja onkin ammattimaisen laadukas komediasarja, jonka irtonaiset sketsikokoelmat on sisällytetty yhteisen teeman alle. Pieneen tv-studioon keskittyvän sarjan ideana on koko illan tarjonnan tiivistäminen puoleen tuntiin. Studio-ilmapiirin seurauksena irtonaiset sketsit saadaan yhdistettyä osaksi ohjelmatarjontaa, olivat ne sitten tavalliset uutislähetykset tai illan elokuvat.

Studio Julmahuvia pidetään ryhmän päätuotoksena, eikä suotta. Nerokkaasti tuotettu kahdeksanosainen sarja on yksiä suomalaisen televisioviihteen helmiä, jossa viisikko pääsee tulkitsemaan useita erilaisia rooleja. Yksi puolituntinen jakso sisältää kaikki tv-kanavalle normaalit illan ohjelmat; uutiset, sään, mainokset, dokumentit, vakituiset sarjat, ajankohtaiskeskustelut. Parodioitavaa löytyy roppakaupalla. Uutiset tarjoavat aina kiusallisia loppuvitsejä ja taustalla tapahtuvia kummallisuuksia. Unohtamatta nyt tietenkään päivän tärkeimpiä uutisia kuten Smartass-älypefletti, Suomen olympiajoukkuetta ravisuttavat useat skandaalit, maata uhkaava ja pitkäksi venyvät lakkoneuvottelut tai lisääntynyt hiekan salakuljetus.

Uutisoinnin ohella studio tarjoaa mainoksia tulevista ohjelmista; James Darkerin yliluonnolliset näkijän kyvyt pelastavat useat mysteeriset tapaukset Pimeyden tyyny -sarjassa, Läpi harmaan jään/kukon/hunnun puolestaan esittelee lähes identtiset elokuvat Cheap Trickin Mighty Wingsin saattelemana, kun taas vauhdikas neuvostoliittolainen toimintajännäri Lasi esittelee ex-KGB-agentti Mihail Gulashnikovin ydinsodan jälkeisessä Moskovassa. Ettei tarjonta jäisi pelkkiin mainoksiin, on studiolla myös omat laadukkaat ohjelmansa. Suomalainen 60-luvun Z-Salamapartio -dekkarisarja kertoo kahdesta Urkkiksen puolesta vannovan dekkarin vaivalloisesta keissistä läpi revareiden ja hippien. Toisenlaista etsiväsarjaa on tarjolla puolestaan Die Kühessä, jossa saksalaispari Dieter ja Berner etsivät kadonnutta A-P Nikkolaa. Etsivien toimia hankaloittaa aina vauhdissa olevat turkkilaiset, Dieterin yskänkohtaukset ja oikean makeutusaineen määrän annosteleminen kahvimukiin. Myös lapsille on tarjolla ohjelmaa Touko-Poukon juontamassa Muksuluurissa, jossa askarrellaan-paskarrellaan mitä ihmeellisimpiä virityksiä kotoa löytyvistä tarvikkeista.

Sarjan lukuisat parodioivat ohjelmat aiheuttavat useat naurut. Oli kyseessä sitten dokumentti kaltoin kohdelluista eestiläisistä saippuasarjan tähdistä tai espanjalaisen Alfonson spiikkaama luontodokumentti oravista, ovat sketsit lähestulkoon aina onnistuneita. Kahdeksan osan aikana ei samaa vitsiä toisteta kuin tarkoituksella, ja tällöinkin se yleensä toimii kuten Läpi harmaan jään/kukon/hunnun tapauksessa. Satunnaiset studiokeskustelut milloin isäntien, milloin bussikuskien kanssa kirvoittavat naurut jo aiheeseen liittyviä kuvanauhoja katsellessa. Vakituiset sarjat ovat oma lukunsa, ja esimerkiksi dekkarikaksikkojen toilailut ovat hulvatonta seurattavaa. Ainoastaan eskimoiden oma sitcom, Pää kylmänä, Nanook, ei ole kolahtanut kuitenkaan aivan samalla lailla kuin lukuisat muut sketsit.

Ryhmän pääteokseksi muodostuneen Studio Julmahuvin jälkeen seuraava tuotanto oli lyhyehkö Jerico 2000 -ajankohtaisohjelma, joka sisälsi pääosin Studio Julmahuvista tuttua materiaalia. Kyseinen parodia osallistui The Joyboys Storyn lailla Montreaux'n kultaisen ruusun festivaaleille, mutta ei voittanut edeltäjästään poiketen yhtään palkintoa. Vuonna 2000 ilmestyi viisikon seuraava isompi projekti, Mennen tullen. Neliosainen mysteerisarja sisältää Studio Julmahuvista tuttuja hahmoja, kuten etsivät Mats, Berner ja Dieter, jotka selvittävät outoja kuolemantapauksia. Sarja pelaa vahvasti Studio-tietämyksen varassa ja sisältää lukuisia inside-läppiä. Studio Julmahuvin näkemättömillekin Mennen tullen -minisarja tarjonnee kuitenkin mielenkiintoisen ja laadukkaan katselukokemuksen, sillä sarja yhdistelee onnistuneesti murhamysteeriä ja komediaa tuttuun julmahuvilaiseen tapaan.

Julmahuvi-ryhmän seikkailujen uusintakatselut DVD-muodossa eivät ole heikentyneet sitten tv-kierroksen. Studio Julmahuvi -kokoelman sisältämät kaksi sarjat ja lyhyemmät ohjelmat olisivat kaivanneet To(i)ni ja Heikki Haaman Shown viereensä, mutta kelpaavat näinkin enemmän kuin tarpeeksi. Jo pelkkä Studio Julmahuvi olisi riittänyt. Ylen ja Pan Visionin yhteisvoimin markkinoille tuoma kokoelma-boksi on jokaisen huumorin ystävän pakollinen ostos.

"Watch my back, sanoi kyttyräselkä."

Kuva

Alkuperäinen 1.33:1-suhteinen kuva on kohtalainen. Ottaen huomioon, että kyseessä on vuonna 1998 televisiossa esitetty ohjelma, ei kuvaa voisi juuri paremmaksi saada. Lievää restaurointia on julkaisua varten tehty, mutta virheet paistavat silti pahasti silmään. Pahin ongelma on staattisuus, joka vaivaa koko julkaisua. Kohinaa on havaittavissa etenkin pimeämmissä kohtauksissa. Tausta elää alituiseen, mikä saa aikaan väreilyä niin hahmojen kuin lavasteiden reunoilla ja aiheuttaa pehmeyttä kokonaisilmeeseen. Lähiotoksissa tarkkuus on kuitenkin kohtalaista.

Julkaisu on muuten kaikin puolin onnistunut. Värit toistuvat luonnollisesti kuten odottaa saattaa. Negatiivisesta ulosannista huolimatta kuva onnistuu kuitenkin esittämään kohtaukset sellaisina kuin ne oli tarkoitettukin.

Ääni

Dolby Digital 2.0 -raita hoitaa tehtävänsä hyvin. Dialogit, tehosteet ja musiikki kuuluvat selkeästi, eikä minkäänlaista kohinaa ole havaittavissa. Monikanavamiksauksesta ei tämän sarjan kohdalla olisi juuri ollut hyötyä, ja kun stereo-raita hoitaa tehtävänsä, ei muunlaista koodausta jää kaipaamaan.

Lisämateriaali

Levy 1:

The Joyboys Story (23:11) – Vuonna 1997 valmistunut The Joyboys Story on dokumenttiparodia musiikkibisneksestä ja sen lukuisista poikabändeistä. Konkurssin partaalla oleva levy-yhtiö valitsee neljä nuorukaista, joilla on mahdollisuus päästä tähdiksi. Uuden bändin taipaleet seuraavat oikean elämän kopioita aina imagon muutoksista hyväntekeväisyyskiertueisiin ja soolouriin. MTV3:n Montreaux-ohjelmaan kirjoitettu sketsi voitti Montreaux'n kultaisen ruusun festivaaleilla pronssisen ruusun.

Monitoriseinä 1 (68:31) – Osio sisältää kaksitoista kappaletta erinäisiä poistettuja sketsejä, pidennettyjä kohtauksia ja B-rolleja. Kestot vaihtelevat parista kymmenestä sekunnista pariin kymmeneen minuuttiin, ja yhteiskesto on reilun tunnin verran. Osiosta löytyy muun muassa hilpeät Hetken laulu -kisan pari lauluyritystä kokonaisena.

Valmiit naurut (5:00) – Pilalle menneitä kohtauksia olisi katsellut mieluusti pidempään kuin vaivaiset viisi minuuttia.

Levy 2:

Jerico 2000 (36:17) – Toinen Montreaux'n kisaan vuonna 1999 osallistunut sketsi on ajankohtaisohjelma päivän polttavista kysymyksistä. Ohjelmassa on Studio Julmahuvista tutut Paradise Coctail - ja Viimeiset vaeltajat -dokumentit, sekä uutena Hittikimaran tekijät ja Jollan luostarin aktivisteista kertova reportaasi.

Monitoriseinä 2 (49:26) – Osio jatkaa samaa linjaa ensimmäiseltä levyltä löytyvän featuren kanssa. Sketsien seasta löytyy niin Muksuluurin ylimääräistä jaksoa, Alfonzon spiikki kokonaisena kuin Studio Julmahuvin intron ja lopun useammat otokset.

Hyllytetty ohjelmisto (5:11) – Lyhyt kollaasi poistetuista kohtauksista, jotka eivät koskaan päässeet lähetykseen asti. El Bun-kher -komediasarjaa olisi katsonut mielellään enemmänkin.

Levy 3:

Lähetyskeskus (37:00) – Edellisiltä levyiltä löytyvien monitoriseinien vastine sisältää viisitoista kappaletta poistettuja kohtauksia ja sarjassa nähdyt haastattelut, uutiset sekä sketsit kokonaisuutena.

Puuttuvat johtolangat (5:45) – Osioon on sullottu useita sarjasta poistettuja kohtauksia.

Tuhottu todistusaineisto (6:41) – Jälleen hauskoja pilalle menneitä kohtauksia, mutta tällä kertaa Mennen tullen -sarjasta.

Levy 4:

"Mitä tapahtuu, kun pyöräytät soimaan tämän CD-kokoelman?"

Neljäs levy on Z-Salamapartio-CD, joka sisältää TV-sarjasta tutun kaksikon jännittävimmät vuoropuhelut ja musiikkia, joilla on aika kivan progressiivinen ilme. Kappaleet vaihtelevat Manifestin Puita kaminaan - ja Muskan Lauantaina jytää -kappaleiden kaltaisista hiteistä aina Magyarin ilmiömäisiin Saastepilkku ja Elävien hauta -kappaleisiin.

Vaikka lisämateriaalia onkin valtava määrä, julkaisusta jäi kaipaamaan making of -dokumenttia tai jotain muisteludokumenttia ryhmän kesken. Mielipiteet lähes kymmenen vuoden takaisesta sketsisarjasta olisi ollut mielenkiintoista katseltavaa.

Yhteenveto

Suomalaisen televisioviihteen parhaimmistoon kuuluva Studio Julmahuvi on vihdoinkin julkaistu DVD:llä. Lyhyistä ja hieman pidemmistä sketseistä koostuva komediasarja kestää useammankin katselukerran vanhentumatta. Lisäksi julkaisu sisältää ryhmän aikaisemman The Joyboys Story -dokumentin ja uudemmat Jerico 2000 -koosteen sekä Mennen tullen -minisarjan. Taattua Julmahuvi-laatua koko rahan edestä, vaikka miesten ensimmäinen sketsisarja, To(i)ni ja Heikki Haaman Show, uupuukin.

Kuvasuhde: 
1.33:1
Alkuperäiskieli: 
Levymäärä: 
4
Aluekoodi: 
Ääni: 
Dolby Digital 2.0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 


Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016