Elokuva
1890-luvun alussa Belgian kuningas Leopold yrittää epätoivoisesti paikata pahoja velkojaan riistämällä siirtomaa Kongon luonnonrikkauksia. Päästäkseen käsiksi todellisiin aarteisiin, majesteetti lähettää uskollisen ja keinoja kaihtamattoman käsikassaransa, kapteeni Leon Romin (Christoph Waltz), etsimään legendaarisia Oparin timantteja. Samaan aikaan Kongon viidakoissa syntynyt ja eläinten kasvattama lordi Greystoke, eli John Clayton III (Alexander Skargård), elelee ylhäistä elämäänsä Englannissa rakkaan Jane-vaimonsa (Margot Robbie) kanssa, ilman mitään halua palata primitiiviisiin lapsuudenmaisemiinsa, vaikka Englannin parlamentti miestä reissuun pyytääkin. Vaan vielä kun amerikkalainen eversti George Washington Williams (Samuel L. Jackson) kehottaa tätä palamaan kanssaan Kongoon tutkimaan belgialaisten väitettyä orjatyövoiman käyttöä, Jane puhuu miehen ympäri. Kun retkiryhmä pääsee Afrikkaan, paljastuu pian, että kaiken takana onkin katala juoni, mutta se, mitä viholliset eivät ole osanneet ottaa huomioon, on se, että lordi Greystoke ei turhaan ole ansainnut villissä ja vaarallisessa viidakossa nimeä Tarzan, apinoiden kuningas.
Tarzan on kuulunut elokuvien kestomenestyjiin jo kauan, ja yksi hahmon legendaarisimmista tulkeista oli ehdottomasti Johnny Weissmuller, joka nähtiin yhteensä kahdessatoista Tarzan –seikkailussa vuosina 1932-1948. Viimeisten vuosikymmenten aikana aihetta ollaan lähestytty niin parin ultrakökön tv-sarjan kuin muutaman animaatioelokuvankin keinoin, tosin vaatimattomin tuloksin.
Toisin on neljällä viimeisellä Harry Potterilla (Harry Potter ja Feeniksin kilta (2007), Harry Potter ja puoliverinen prinssi (2009) sekä Harry Potter ja kuoleman varjelukset 1 ja 2 (2010 ja 2011)) uransa komeasti avanneen David Yatesin modernilla Tarzanin legendalla, isosti tehdyllä ja varsin toiminnallisella päivityksellä Edgar Rice Burroughsin jo 104 vuotta sitten päivänvalon nähneen villimiehen seikkailuista.
Tarzanin legenda on visuaalisesti näyttävä ja teknisesti tyylikäs toimintaseikkailu, joka lähtee fiksusti liikeelle siitä olettamuksesta, että katsoja tietää jo valmiiksi, mistä elokuvassa on pohjimmiltaan kyse. Adam Cozadin ja Craig Brewerin käsikirjoitus ottaa paljon vapauksia originaalimateriaaleista, mutta tekee sen hallitusti tuoden mukaan muutaman uudenkin käänteen. Tokihan Tarzanin adoptointi suurten apinoiden joukkoon ja tämän taistelu laumanjohtajaa vastaan sekä ensi tapaaminen Janen kanssa käydään nopeasti läpi takaumina, mutta muuten pääpaino on siirtomaapolitiikan mustissa mutkissa, joita oikomaan tarvitaan todellinen luonnonvoima.
Suurimmaksi osaksi varsin toimivin efektein vauhdilla kaahaava ja paikoin myös liaaneilla lentävä seikkailu on silkkaa silmäkarkkia toimivin tehostein, vaikka muutamin kohdin faunan laajetessa kaikki visiot eivät realistisuudellaan enää vakuutakaan. Mutta kerronta on Yatesilla siinä määrin hyvin hanskassa, että vauhtirainaa viidakossa katselee enemmän kuin mielellään. Ilahduttavan perinteinen, mutta myös yhtä aikaa uudenlainen on Tarzanin kuuluisa AA-A-AA-huuto, jossa huvittavan falsetin sijaan soi tälle kerralla eläimellinen raivo.
Alexander Skarsgård on sikpäkkeineen nykyaikainen versio apinoiden kuninkaasta, sivistynyt, mutta sisimmältään eläimen vaistoilla varustettu olento, jolle sademetsän siimeksissä opitut selviytymiskeinot ovat loppupeleissä monen ainoa toivo. Skarsgårdista löytyy hienosti Tarzanin molemmat puolet, aatelinen lordi ja villieläin, taito, josta saatiin jo näyttöjä miehen julkisuuteen nostaneessa mainiossa True Blood -sarjassa. Ihanainen Margot Robbie on Tarzanin uskollinen Jane, linkki luonnon ja sivilisaation välillä, joka tarpeen vaatiessa on itsekin varsin toimintavalmis protagonisti. Muutaman viikon päästä saamme nähdä Robbien muuntautumiskykyä lisääkin, kun valkokankaille pamahtaa David Ayerin odotettu Suicide Squad.
Samuel L. Jackson näyttelee Samuel L. Jacksonia, vaikka roolinimi onkin eversti George Washington Williams, tarinan ainoa todellinen henkilö, joka oikeastikin tutki Belgian brutaaleja edesottamuksia Kongossa yli sata vuotta sitten. Mutta jos rooliin halutaan Jacksonin kaltainen ja varsinkin tämän ulosannin taitava henkilö, kukaan ei ole yhtä hyvä kuin aito ja oikea Samuel L., kysykää vaikka Jalmari "Big Game" Helanderilta. Christoph Waltz on toki mainio, ja jo kahdesti Oscarillakin palkittu lahjakas näyttelijä, mutta tällä menolla, ja näillä rooleilla, miehen kohtaloksi tulee pian jäädä ikuiseksi pahikseksi, sofistikoituneesti sanojaan painottavaksi maanikoksi, jonka paikoin jo huvittavan yltiöilkeä kapteeni Rom on kuin Bondin Blofeld viidakossa.
Djimon Hounsou on Tarzanille kostoa hinnalla millä hyvänsä halajava heimopäällikkö Mbonga, jonka kanssa Rom tekee kohtalokkaan sopimuksen. Sivummalla nähdään myös Jim Broadbent brittien pääministerinä, Simon Russell Beale pelkurimaisena herra Frumina sekä Hadley Fraser ja Genevieve O`Reilly Tarzanin biologisina vanhempina.
Yhteenveto
Toimiva, vauhdikas ja näyttävä päivitys legendaarisesta sankarista on onnistunut vanhan ajan seikkailu uuden ajan otteella. Ainakin tämän ikääntyvän kriitikon sisälle haudattua pikkupoikaa Tarzanin legenda viihdytti kovin.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja