Elokuva
Neljä vuotta sitten (katso Transformers: Kuun pimeä puoli, 2011) Autobotien ja Decepticonien sota tuhosi Chicagon ja koitui kohtaloksi tuhansille ihmisille. USA:n hallinto veti asiasta omat johtopäätöksensä ja julisti ihmiskuntaa hädän hetkellä puolustaneet Autobotit lainsuojattomiksi. Nyt CIA:n erikoisyksikön Cemetery Windin vainoharhainen johtaja Harold Attinger (Kelsey Grammer) jahtaa vielä elossa olevia Transformereita, tarkoituksenaan kaupata näiden teknologiaa ökyrikkaalle KSI-yhtiön johtajalle Joshua Joycelle (Stanley Tucci), jolla on aivan oma agendansa tulevaisuuden armeijasta. Samaan aikaan kaukana Texasissa robotiikan taitava persaukinen keksijä Cade Yanger (Mark Wahlberg) raahaa kituvalle kotitilalleen rekanromun, joka osoittautuukin olevan Autobotien johtaja Optimus Prime.
Michael ”Bayhem” Bayn ohjaama Transformers: Tuhon aikakausi on juurikin sitä, mitä odottaa sopiikin: megaluokan efektirymistely, jossa tuhotaan kaikki mahdollinen irtain ja kiinteä, ja aina mahdollisimman näyttävästi ja kovalla volyymillä. Huolimatta ensiluokkaisesta esillepanosta ja huikaisevan hienosta trikkisirkuksesta, jo neljänteen osaansa venynyt Transformers -saaga kärsii ns. Matrix -syndroomasta, samasta taudista, joka tuhosi Wachowskin siskosten komeasti alkaneen, mutta finaalissaan tyystin käsittämättömäksi ylikirjoitetun trilogian. Kakkososasta Kaatuneiden kosto (2009) alkaen sarjaa rustannut Ehren Kruger lykkää mukaan summittain salaliittoja ja kähmintää niin ihmisten kuin avaruudesta tulleiden metallioliodenkin osalta, uuttaa mukaan pitkän litanian hatusta vetäistyä liibalaabaa kosmisesta tasapainosta ja tuo mukaan niin ronskin retkueen uusia hahmoja ja heimoja, että loppusodassa tuntuvat menevän palikat sekaisin katsojan lisäksi myös leffan tekijöiltä. Ensimmäinen tunti räjäytellään vielä mukavan synkissä sävyissä, mutta sen jälkeen mukaan tunkee jo esiosiakin kiusannut typerä ja juvenaali läppä, jota toinen toistaan pahemmasta paikasta selviytyvät sankarit heittelevät puolihuolimattomasti.
Kolmessa aiemmassa Transformersissa pääosassa seikkailleen Shia La Beoufin on nyt korvannut Mark Wahlberg, joka tuo kuviin vakavamman aspektin, kun maailmanlopun tunnelmissa pitää huolehtia myös naiseksi kasvavast tyttärestä Tessasta (Nicola Peltz), jonka poikaystävä Shane (Jack Reynor) ei ole isäukon suosikeita vävyksi. Kelsey Grammer vetää pääpahiksensa kuin kiukkuisempi Frasier, jonka ykkösnyrkkinä murisee Titus Welliverin tappaja-agentti Savoy. Stanley Tuccin Joshua Joyce kokee täysin käsittämättömän persoonanmuutoksen viimeiseen näytökseen tultaessa, ja moinen muotopuolisuus viekin särmältä hahmolta ison osan uskottavuutta. Optimus Primen äänenä jatkaa jo tv-sarjassakin saman roolin vetänyt Peter Cullen, John Goodman on sotakone Hound, Ken Watanabe vahvalla itäaksentilla viisaita puhuva Drift, Frank Welker ihmisten luoma hybridi Galvatron ja Mark Ryan tähtienvälinen palkkasoturi Lockdown.
Yhteenveto
Teknisesti kesän näyttävin rytinäraina, mutta kun pöly lopulta laskeutuu ja lippaat ovat tyhjät, käteen on jäänyt harmittavan vähän.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja