Elokuva
Juuri kun supisuomalainen Mikko Virtanen (Jonas Karlsson) aikoo hypätä ruotsinlaivalta mereen ja päättää kurja suomalainen elonsa, reelingin viereen tunkee samoin aatoksin elämäänsä kyllästynyt ruotsalainen psykologi Mikael Andersson (Erik Johansson). Muutamaa drinkkiä myöhemmin kumma kaksikko päätyy vaihtamaan henkilöllisyyksiään ja Mikko pääsee vihdoin niin kovin rakastamaansa kansankotiin. Elämä Tukholmassa uuden henkilöllisyyden turvin on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa, siitä pitävät huolen oikean Mikaelin äiti Greta (Suzanne Reuter) ja tämän Mikkoon ihastuva fysioterapeutti Lotta (Frida Hallgren), sekä Mikaelin tulisieluinen sisko Maria (Josephine Bornebusch), johon taas Mikko alkaa tuntea epäveljellistä vetoa.

Leif Lindblomin ohjaama, Miika Nousiaisen menestysromaaniin perustuva Vadelmavenepakolainen jämähtää reippaasta introstaan huolimatta nopeasti samoja latuja polkevaksi puurtamiseksi. Kivasti ajatuksille tilaa antanut alkuperäisteos ei käänny kovinkaan vakuuttavasti elokuvaksi, vaan juuttuu toistamaan tuttuja stereotypioita hurreista ja finnjäveleistä. Kuoliaaksi nauramista odottava katsoja tulee nopeasti pettymään, sillä enemmänkin surumielistä sairaskertomusta persoonallisuushäiröisestä miehestä kuin ratkiriemukasta komediaa kansallisuustransvestiiteista muistuttava Vadelmavenepakolainen ei ole kovasta yrityksestään huolimatta kovinkaan hauska, edusti sitten kokija mitä maata hyvänsä. Tarinan pohjimmainen ajatus on kuitenkin kiehtova ja kokonaiseksi kehrätty kerä, jonka purkamisessa on halvoista hillittömyyksistä ja halpahintaisista herjoista huolimatta myös sanomaa ja aitoa ymmärrystä.

Jonas Karlsson virnuilee läpi elokuvan kuin vähämielinen, mutta hahmon niin fyysinen kuin henkinenkin kompurointi on jollain oudolla tavalla myös sympaattista ja myötätuntoa herättävää. Mukavasti roolinsa tulkitsee myös Josephine Bornebusch keskelle hullua psykologista koetta joutuvana, veljeään vihaavana Mariana. Sivummalla nähdään jokunen suomalainenkin komeljanttari; Tommi Korpela on takaumissa Mikon isä, Armi Toivanen entinen tyttöystävä Tiina ja Jarmo Mäkinen uusi naapuri Jorma.

Yhteenveto
Kivasti omaperäinen, mutta liialti tuttuihin kommelluksiin ja väärinkäsityksiin kompasteleva komedia.