Elokuva
Lapsena isänsä menettäneen Laurin kiirastuli koulukiusattuna alkoi jo ala-asteen toisella luokalla, jatkui siitä yläasteen ja lukion läpi aina akateemisiin yliopisto opintoihin asti. Äidin yhteydenottokaan ei tilannetta muuttanut, vaan sen sijaan koulun opettajat kääntävät syyn Lauriin, väittäen tämän menestyksen opinnoissa provosoivan muita oppilaita ja rikkovan koulun harmoniaa. 16-vuotiaana jatkuva häirintä, nimittely ja pahoinpitelyt konkretisoituivat nuoren miehen mielessä apokalyptiseksi joukkotuhoksi, väkivaltaiseksi fantasiaksi kostoiskusta, jossa takaisinmaksu suoritettaisiin asein. Lauri haki kuitenkin ajoissa apua, ja on nykyään kansainvälisestikin arvostettu aggressivisten käyttäytymismallien tutkija, joka on lanseerannut termin Valkoinen raivo, tarkoittaen pikkuhiljaa psyykeensä murtavan ihmisen sisällä patoutuvaa vihaa, joka on valitettavan usein purkautunut silmittöminä koulusurmina.
Palkitun dokumentti- ja fiktio-ohjaajan Arto Halosen (Prinsessa (2010), Sinivalkoinen valhe (2012), Isänmaallinen mies (2013)) Valkoinen raivo käyttää fiktioelokuvan keinoja antaessaan Laurin itse kertoa tarinansa. Katri Merikallion Suomen kuvalehdessä vuonna 2008 julkaiseman artikkelin ”Lauri on mahdollinen joukkomurhaaja - kertomus valkoisesta raivosta” pohjalta Halonen lähestyy aihetta perinteistä dokkarikerrontaa muokkaavin keinoin. Näyttelijöiden (Lauria eri ikäisinä esittävät Linus Tuomenvirta, Miro Mäkelä ja Jouko Hokkanen) tekemät, dramatisoidut kohtaukset ovat tyylikkäästi estetisoituja, kansainvälisestikin menestyneiden kuvaajiemme Mika Orasmaan ja Peter Flinckenbergin kädenjälki näkyy varmana ja kokonaisuuteen tuo oman panoksensa myös Kirka Sainion luoma äänimaailma ja musiikki, joka muriseen, kolahtelee ja kirskuu kauhuelokuvista tutuilla matalilla taajuuksilla.
Syitä niin kiusaamiseen kuin sen synnyttämään valkoiseen raivoon ei elokuva sen suuremmin erittele, vaan antaa narraation luoda assosioita vapaasti eri tapahtumien välille. Vuoden 1989 Raumanmeren koulusurmien, Vantaan Myyrmannin vuoden 2002 pommi-iskun, Jokelan koulun verilöylyn vuonna 2007 ja Kauhajoen vuoden 2008 tapahtumien taustalla on kaikessa kulkenut Laurin itsensä lanseeraama termi Valkoinen raivo. Globaali yhteys rakennetaan myös Yhdysvalloissa 1999 järkyttäneisiin Columbinen kouluampumisiin, Anders Behring Breivikin 2011 terrori-iskuihin Norjassa kuin nykyhetken Isisin tekemät attentaatit, joiden kaikkien takana on omalla äänellään, mutta ilman kasvoja esiintyvän Laurin mukaan sama ilmiö, valkoinen raivo, joka dehumanisoi vihollisen ja antaa surmatöiden tekijälle analyyttisen ja tunnekylmän olotilan, joka mahdollistaa käsittämättömät väkivallanteot. Valkoinen raivo alleviivaa aikaisen avunannon ja myös sen hakemisen tärkeyttä, jotta tulevaisuudessa jo koetut kauheudet voitaisiin mahdollisesti välttää.
Yhteenveto
Jatkuvasti väkivaltaistuvana nykyaikana Valkoinen raivo on tärkeä keskustelun avaaja, kurkistus syvälle kiusattuun mieleen, joka tässä nimenomaisessa tapauksessa kääntyi kohteelleen voimavaraksi, mutta kuten mediasta saamme lähes päivittäin kuulla, sama onnellinen lopputulos tapahtuu valitettavasti hyvin harvoin.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja