Elokuva
Ennen kuin äveriäästä perheestä tuleva Charles Xavier (James McAvoy) tunnettiin telepatiaan kykenevänä Professori X:nä ja kovia keskiitysleirillä kokenut Erik Leshnerr (Michael Fassbender) metalleja manipuloivana Magnetona, nuoret miehet olivat ystäviä ja jakoivat huikean salaisuuden: He olivat mutantteja, luonnonoikkuja, joiden oli elintärkeää pysyä ja pitää kykynsä piilossa muulta maailmalta. Kylmän sodan käydessä kuumimmilaan vuonna 1963, kun Kuuban ohjuskriisi oli kasvamassa koko maailmaa uhkaavaksi ydintuhoksi, miesten oli tehtävä valinta astuako esiin ja pelastaa ihmiskunta vaiko varmistaa omiensa kaltaisten selviytyminen. Suuren selkkauksen taustalla operoi pohjattoman ahne liikemies Sebastian Shaw (Kevin Bacon), joka on käännyttänyt vehkeilyjensä vasalleiksi itsensä kaltaisia, geneettisesti poikkeavia, mutta sodassa äärimmäisen käytännöllisiä ihmiskunnalle vihamielisiä mutantteja, joita vastaan CIA:n leivissä Yhdysvaltoja puolustavien Charlesin ja Erikin on uskollisine joukkoineen käytävä.

X-Men -saaga on saanut hyvän vastaanoton lippuluukuilla, mutta sen elokuvat eivät ole jokainen vastanneet tuottoonsa. Bryan Singerin ensimmäisen elokuva, X-Men (2000) hiukan vielä etsi muotoaan, mutta saman ohjaajan X-Men 2 (2003) osuikin sitten napakymppiin. Brett Ratnerin kiireellä kasaama X-Men – viimeinen kohtaminen (X-Men: The Last Stand, 2006) oli vähällä upottaa koko konseptin ja sivuhyppy X-Men Origins: Wolverine (2009) keskittyi vain yhteen päähenkilöön, eikä tuonut kokonaisuuteen varsinaisesti muuta uutta kuin valkokankaan täydeltä Hugh Jackmania.

X-men: First Class on hieno paluu ruotuun uusin eväin. Vuosi sitten loistavalla elokuvallaan Kick-Ass (2010) maailmaa ihastuttaneen Matthew Vaughnin ohjauksessa on tarvittavaa vakavuutta, joka sopii varsin mainiosti eeppisen seikkailun ohjenuoraksi ja samalla palauttaa tarinalle sen ansaitseman arvokkuuden. Ajankuva on onnistunut pienimpiäkin yksityiskohtia myöten, kun samalla tavoitetaan vaivatta X-Men-sarjakuvien fantastinen maailma. Vaughnin ohjaus on yhtä aikaa suureen spektaakkeliin passelia paatosta ja tuhovimmaa kuin myös henkilöihin keskittynyttä ja koskettavaakin kehityskertomusta. Vaughn onkin tänä päivänä parasta, mitä Briteillä on elokuvamaailmalle tarjota Danny Boylen lisäksi.

Jane Goldmanin, Zack Stentzin, Ashley Millerin ja Vaughnin Bryan Singerin ja Sheldon Turnerin tarinan pohjalta luoma käsikirjoitus on onnistunut yhdistelmä täysiveristä sarjakuvaseikkailua ja historiallisia faktoja 1960-luvun todellisten tapahtumien antaessa X-ryhmän synnylle faktapohjaista realismia. Meiningissä on mukana myös vapauttavaa huumoria ja sympaattisuutta, varsinkin hillittömän hilpeässä kohtauksessa, jossa X-ryhmään rekrytoidut nuoret mutantit elvistelevät toisilleen kyvyillään. Teknisesti X-Men: First Class on huippuluokkaa, nerokkaiden ja nokkelien efektien toimiessa tarinan ehdoilla ja sen tukena, eikä suinkaan päälle liimattuina erikoistehosteina.

Michael Fassbender tekee uransa hurjimman roolin kostonhimon riivaamana Magnetona, jonkä karmaisevat kokemukset natsien kynsissä keskityskeirillä eivät jätä miestä rauhaan. James McAvoy on oiva valinta mutanttien rauhanomaiseen yhteiseloon pyrkivänä diplomaattisena Charles Xavierina, jonka käyttämä ihmelaite Cerebro osoittautuu kallisarvoiseksi katalyytiksi.

Myös Kevin Bacon ottaa kaiken irti petomaisen Shaw:n roolistaan tuoden hahmoon paitsi uhkaa, myös sadistista mielipuolisuutta. Oliver Platt on Mies mustissa ja Jason Flemyng tappava hännäkäs Azazel. Kauniimman sukupuolen edustajat onnistuvat myös: January Jones on Shaw/Baconin juoniva käsikassara Emma Frost, Jennifer Lawrence muotoaan muuttava Mystique ja Rose Byrne kaiken kumman keskellä äimistelevä normiagentti Moira MacTaggert. X-Men Origin Hugh Jackman piipahtaa elokuvan hauskimmassa kohtauksessa pulisonkejaan myöten pahansisuisena Wolverinena.

Aikaisemmin mm. elokuvissa Möröt vastaan muukalaiset (Monsters vs. Aliens, 2009) ja Kick-Ass kunnostautuneen ja sävelkynänsä terävyyden näyttäneen Henry Jackmanin score on komeaa ja mahtipontista rymistelyä, hilpeää retroilua isäntäelokuvan aikakauden taustoittamiseksi sekä myös koskettavampia kulkuja dramaattisten ainesten pitkospuiksi. Keikan aloittava First Class on varsin vetävä pääteema vaskipuhaltimineen ja sitä seuraava Pain and Anger murahtelee uhkaavasti maalaten yhden keskushenkilön elämän suunnan traagisen tyylikkäästi. Frankenstein`s Monster herättelee cembalosoundeillaan yhtymäkohtia vanhoihin hammer-horroreihin ja Cerebron taustalla on kuultavissa yhtä inspiroituneita sävelkukuja kuin Kick-Assinkin monimuotoisella musiikkiraidalla. Ison orkesterin ja säröisen sähkökitaran liitto on jackmanin toimesta taivaassa siunattu. To Beast Or Not To Beast on kaunis ja hartaan henkevä hetki, Coup d’État kuvatun aikakauden tuhon pelkoa osuvasti taustoittava tunnelmointi ja finaalin X-Men jykevä pääteema, jonka, vaikka Jackmanin nimiin onkin kreditoitu, taustalla voi kuulla myös osasia Michael Kamenin sarjan ensimmäiseen elokuvaan säveltämästä teemasta.

Yhteenveto
X-Men: First Class on erinomainen esiosa, joka täyttää originaalin sarjiksen ystävien villeimmätkin unelmat.