Elokuva
On vuosi 1938 ja natsismi alkaa Saksassa nostaa jo vaarallisesti päätään. Nuori Liesel (Sophie Nélisse) joutuu muuttamaan sijasperheeseen, mukavien Hubermannien, Hansin ja Rosan (Geoffrey Rush ja Emily Watson), luokse. Samaan aikaan kun Kristalliyön tapahtumat, juutalaisvainot ja kirjaroviot eskaloituvat lopulta maailmansodaksi, lukutaidoton Liesel löytää Hansin opastuksella tien kirjoitettujen sanojen ihmeelliseen maailmaan. Ystävänsä Rudin (Nico Liersch) ja Hubermannien kellarissa natseilta piilottelevan juutalaisen Maxin (Ben Schnertzer) kanssa Liesel tulee tempaistuksi keskelle tapahtumia, jotka muuttivat koko maailman.
Brian Percivalin ohjaama Kirjavaras on yleisöystävällinen, mutta hiukan särmätön kronikka oppimisen elvyttävästä voimasta, taustallaan ihmiskunnan toinen suuri sota. Percivalin julkituonti on teknisesti moitteetonta, epookki eleganttia kuin miehen työstämässä Downton Abbey -sarjassa ja ajakuva rahalla rakennettua, mutta tarinan yksinkertaistetut ratkaisut ja alleviivaava logiikka syövät draaman kovimmilta iskuilta terää.
Elokuvan episodimainen rakenne, kaukaa arvattavat käyttäytymismallit tekevät hyvää tarkoittavasta elokuvasta lopulta hiukan sisäsiistin ja ennalta-arvattavan. Kellekään kun ei liene epäselvää, että natsismin, tai minkä tahansa muun vaarallisen autoritäärisen ääri-ilmiön, synnylle on aina elintärkeää toisenlaisten ajatusten täydellinen poispyyhkiminen kiihotettavan kansaosan mielestä. Markus Zuzakin menestysromaanin pohjalta elokuvan on käsikirjoittanut Michael Petroni, jonka tyyli on kuin lapselle tapahtumia selittelevä, vaikkei kyseessä mikään koko perheen elokuva olekaan.
Ilmeiltään nuorta Drew Barrymorea muistuttava Sophie Nélisse on uskottava ja osaava omapäisen Lieselin hahmossa, joka on valmis vaarantamaan henkensäkin saadakseen käsiinsä kielletyn kirjaston syövereihin kätkettyjä kirjallisuuden merkkiteoksia. Taitavat veteraanit Geoffrey Rush ja Emily Watson antavat kokonaisuudelle painoarvoa vahvoilla roolisuorituksillaan. Rushin sympaattinen ja isänmaataan rakastava, mutta natsismin todelliset kasvot näkevä Hans tuo kertomukseen lämpöä, joka korostuu Emily Watsonin tiukkaan kuriin uskovan, mutta lapsiaan pyyteettömästi rakastavan Rosa-äidin hahmossa. Elokuvan narraattorina toimii ihmiskunnan toimien mielettömyyttä kohtalokkain kielikuvin kommentoiva Kuolema (Roger Allam), tuo kaikkein demokraattisin hallitsija, jonka meistä jokainen kohtaa aikanaan. Mutta ei syytä paniikkiin, se ei tapahdu hetkeäkään aiemmin kuin on tarkoitus, hän lupaa.
Yhteenveto
Julkisivultaan kelpo kuvaus oppimisen ja oikeiden ajatusten tärkeydestä todellisen historian kalmaisissa kehyksissä vääntää viestinsä rautalangasta siinä määrin alleviivaten, että elokuvan emotionaalinen efekti jää syntymättä.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja