Pudasjärvi, talvella. Ylioppilaaksi pyrkivä Henna (Suvi-Tuuli Teerinkoski) odottaa pääsevänsä opiskelujen ikeestä luomaan uraa musiikin maailmassa. Lahjoistaan ystäviensä ylistämän Hennan maailma kuitenkin järkkyy, kun naapuriin muuttaa Silja (Linda Manelius), joka hurmaa kaikki valoisalla olemuksellaan ja sosiaalisilla taidoillaan. Alkaa armoton kyttäys ja mustamaalauskampanja, jonka tiimellyksessä Henna huomaa kateuden voivan jopa sokaista. Samaan aikaa lanseerataan kaikelle kansalle uusi tv-ohjelma, Diva of Finland, joka herättää pikkukaupungissa enemmänkin intohimoja.

Maria Veijalaisen esikoispitkä Diva of Finland on pohjimmiltaan sympaattinen kertomus teineistä, joille suosiosta kilpailu voi mennä vaikka kuinka pitkälle. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä tasapainoilevien kohderyhmään tarkasti suunnattu draamakomedia toimii omilla ehdoillaan, mutta sen suurempia paljastuksia tai irtiottoja aiheesta ei nähdä. Veijalaisen oma käsikirjoitus lipsahtelee aikuisemman draaman ja juvenaalin komedian välillä, eikä kokonaisuutta kannattele myöskään perusleffan ja musavideoestetiikan ristisiitoksena etenevä kuvakerrontakaan. Kateuden korventavan kurimuksen lisäksi epätasainen tarina sivuaa somemaailman armottomuutta ja hipaisee myös vanhempien suhtautumista lahjakkaampaan jälkikasvuunsa.

Vasta uriensa alussa olevat nuoret näyttelijät, eturivissä Suvi-Tuuli Teerinkosken Henna ja Linda Maneliuksen Silja, ottavat tilan haltuun ilman sen suurempia ongelmia paksulla pohjoissuomalaisella murteella höystetyn dialogin tulkkeina. Tukea tulokkaille tarjoavat muun musssa ammattilaiset Lauri Tilkanen ja Mikko Neuvonen.

Nuorten ihmisalkujen julmaa maailmaa ja itsekeskeisyyttä kuin ohimennen kommentoiva draama jää epätasaiseksi kokoelmaksi kohtauksia, mutta on sillä silti hetkensä.