Elokuva
Kesäloma ja reppumatka halki Euroopan ovat takana, ja on aika palata takaisin Stars Hollow’iin. Sekä Lorelai (Lauren Graham) että Rory (Alexis Bledel) ovat innoissaan ensimmäisen Yale-vuoden alkamisesta. Roryn huonetoveriksi ilmestyy Paris (Liza Weil) ja molemmat ex-poikaystävätkin (Jared Padalecki ja Milo Ventimiglia) palaavat kuvioihin. Lorelai ja Sookie (Melissa McCarthy) avaavat vihdoin oman majatalonsa, Dragonflyn. Kirk (Sean Gunn) saa yllättäen tyttöystävän ja Lane (Keiko Agena) elämän muuttaessaan bändinsä poikien kanssa asumaan. Siinä 22 jaksoa käsittävän boksin sisältöä tiivistettynä.

Neljäs tuotantokausi alkaa erittäin lupaavasti, ja ensimmäiset jaksot ovatkin erittäin viihdyttäviä. Äidin ja tyttären erotessa omille teilleen Roryn koulun alkaessa putoaa sarjastakin taso. Kummankin elämää seurataan omilla tahoillaan, ja sarjaan täytettä saadakseen on mukaan ängetty ties mitä turhaa etelänmatkasta alkaen. Kyllähän näillä vaihtelua arkeen saadaan, mutta siinä kärsivät sekä kauden kokonaisuus että jo tutuksi muodostunut kotoisa viihdyttävyys. Jokainen hömppäjakso onkin erotettu enemmänkin omaksi lyhyeksi pätkäkseen, muistuttaen jo liikaakin muita television yksittäisillä jaksoilla pelaavia sarjoja. Tässä tapauksessa se nyt vaan ei toimi.

Onneksi tasoa nostetaan jälleen kauden loppua kohti, ja viimeiset jaksot ovat tuttua tavaraa sarjaa enemmän seuranneille. Aivan alkujaksojen tasolle ei kuitenkaan enää päästä, mutta kauden keskivaiheilla tapahtuneen notkahduksen jälkeen loppupuoli parantaa kauden yleisilmettä kuitenkin ihan mukavasti. Mainitsemisen arvoinen on myös paratiisimainen majatalo Dragonfly, johon tahtoisi itsekin majoittua, edes yhdeksi yöksi.

Tuttuun tapaan jaksot ovat sekalaisen joukon käsikirjoittamia ja ohjaamia. Sarjan luonut Amy Sherman-Palladino on ollut jälleen vahvasti mukana, ja hänen käsikirjoittamiaan jaksoja on mukaan päätynyt tällä kertaa yhdeksän kappaletta. Keskivaiheen notkahdus ei kuitenkaan ole kenenkään yksittäisen käsikirjoittajan syytä, vaan näinkin idearikkaassa ja väkevällä dialogilla jyräävässä sarjassa on vain hairahduttu kultaiselta tieltä yleisellä tasolla. Valitettavasti viihdyttävyyden myötä ovat myös vitsit vähentyneet, eikä neljäs kausi yllä läheskään huippuhauskan kolmannen kauden tasolle.

Näyttelijät ovat tähän mennessä tulleet jo niin tutuiksi ja sisäistäneet roolinsa niin hienosti, ettei sillä saralla ole mitään pahaa sanottavaa; yksinkertaisesti loistavaa. Täydellisten kolmen ensimmäisen kauden jälkeen pienestä laadun notkahduksesta huolimatta Gilmoren tyttöjen neljäs tuotantokausi tarjoaa silti keskimääräistä laadukkaampaa viihdykettä kaikille älykkään draamakomedian ystäville.

Kuva
Aiempien kausien tapaan julkaisu edustaa hyvää keskitasoa kuvansa puolesta. 1.33:1-suhteella nähtävä kuva on puhdasta ja kirkasta, mutta TV-sarjojen tapaan hieman pehmeää ja kuvaukseltaan tavallista.

Ääni

Lisämateriaali
Boksi sisältää lisämateriaalia vain nimeksi asti. Tarjolla on nimittäin ainoastaan kaksi poistettua kohtausta jaksojen yhteydessä, sekä kooste Who Wants to Get Together? Lisämateriaalin yhteiskestoksi kasvaa huimat kolme minuuttia, mikä ei järin anna aihetta suurempaan iloon.

Yhteenveto
Gilmoren tyttöjen tarina jatkuu neljännellä kaudella pienestä laadun notkahduksesta huolimatta oikein vahvasti. Kauden alku ja loppu ovat taattua tavaraa, mutta osassa jaksoja on pientä täytemateriaalin väkisinkeksimisen makua. Boksi on laadultaan samaa tasoa edellisten kanssa, erona oikeastaan vain entistä vähempi lisämateriaali.