1990-luvun puolivälissä tapahtunut tragedia on tehnyt Cletus Kasadysta (Woody Harrelson) sen, mikä hän on nyt: Sarjamurhaaja, joka odottaa kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa San Quentinin vankilassa. Kasady ei suostu puhumaan kellekään muulle kuin hulttiolle journalisti Eddie Brockille (Tom Hardy), joka päättää ottaa psykopaatin kutsun vastaan. Harmi vain, että Eddien sisällä asustava ulkoavaruuden outo kasvatti Venom (Tom Hardy) hermostuu tapaamisesta niin, että luovuttaa palan itsestään Kasadylle, joka kasvattaa itselleen ikioman, vähintään yhtä hullun symbiootin. Alkaa kahden ylivertaisen hirviön, Venomin ja Carnagen välinen taistelu, johon Eddien ja Kasadyn lisäksi imaistaan mukaan muutama muukin ihmispolo.

Andy Serkisin ohjaama jatko-osa Todd McFarlanen ja David Michelinien luomalle Venomille (2018), Venom: Let There Be Carnage tekee nyt asiat eri tavalla kuin Ruben Fleischerin ohjaama ensimmäinen elokuva ollen sarjakuville uskollisempi, sävyltään synkempi ja toiminnaltaan tylympi Marvel-muhennos. Mistään varsin välkystä tai syvällisestä teoksesta ei kuitenkaan ole kysymys, mutta mitä väliä, kun valkokangas tykittää retinoihin absurdia vitsiä, räiskyvää efektiä ja kaoottista toimintaa kiihtyvällä tahdilla. Hilpeimmillään Venom: Let There Be Carnage on Eddien ja Venomin välisissä kohtauksissa, joissa Tom Hardy saa näyttää fyysisen komiikan kykynsä. Myös kaksikon sarkastiset ja useimmiten vyön alle iskevät vuoropuhelut herättävät hymyn jos toisenkin. Pohjimmiltaan Carnagessa onkin kysymys ystävyydestä ja itsensä hyväksymisestä.

Kuten kaavaan kuuluu, myös tällä kerralla on tarjolla tehosteraskaita toimintakohtauksia, joihin ohjaaja Serkis, Mo-Cap-alan asiantuntija ja edelläkävijä on liikkeenkaappaustekniikkaa hyväksi käyttäen saanut oudomman puoleista uskottavuutta, paikoin kuin jättiläishirviöiden balettia. Huomion arvoisaksi detaljiksi voi laskea myös sen, että kameran takana on toiminut mestarillinen Robert Richardson, Oliver Stonen, Quentin Tarantinon ja Martin Scorsesen luottokuvaaja, joista jälkimmäinen taannoin arvosteli kovin sanoin sanoin Marvel-elokuvia, väittäen, ettei ne ole elokuvia alkuunkaan.

Tom Hardy nauttii selvästi roolistaan modernina Jekyll & Hydena, kaksijakoisena Eddie Brockina, joka taistelee paitsi pahaa, myös sisällään muhivaa symbioottia vastaan, jolla on vino huumorintaju sekä ylitsepääsemätön halu syödä ihmisiä. Mies on jo ilmoittanut haluavansa jatkaa roolissa ja onpa hänelle merkitty kirjoittajakredititkin Carnagen tekijäluettelossa Kelly Marcelin kanssa. Irtiottoja saa harrastaa myös aina mainio veijari Woody Harrelson. Naomie Harris on Frances, Kasadyn nuoruuden rakastettu mutantti, Michelle Williams Eddien exä Anne ja Stephen Graham yksityisetsivä Patrick Mulligan. Ekasta Venomista tutut Reid Scott Annen uutena kihlattuna, tohtori Dan Lewisina, sekä Peggy Lu puotipuksu rouva Chenina tekevät myös paluun.

Energinen ja vauhdikkaan humoristinen monsterimuhennos, jonka loppukredujen perään piilotettu ylläri yhdistää muutamankin uuden ulottuvuuden.